Kiinan teknologiapolitiikka on valtion ohjaamaa. Hallinto tasapainoilee vapaan innovoinnin sallimisen ja strategisille aloille suunnatun resurssoinnin välillä. Toimintatapa on tuottanut maailman johtavia teknologioita, mikä näkyy Kiinan johtoasemassa sähköajoneuvoissa, akkuteknologiassa ja tekoälyyn liittyvien patenttien määrässä.
Poliittinen valvonta taloudessa ja tutkimuksessa on vahvistunut 2020-luvun alkupuolella toteutetun niin sanotun ”teknologian kurinpalautuksen” jälkeen. Strategisilla aloilla hallinto on pyrkinyt tukemaan yrityksiä ja edistämään innovaatioita samalla, kun yksityisten yritysten rooli tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä teknologisessa kehityksessä on kasvanut.
Kiina toteuttaa sotilaallisen ja siviilisektorin yhdistämiseen (military-civil fusion, MCF) perustuvaa strategiaa, jonka tavoitteena on edistää tieteellisiä ja teknologisia innovaatioita näiden sektorien yhteistyön kautta. Vaikka strategia sai aiempaa selkeämmän suunnan vuonna 2017, sen kokonaismenestys on ollut melko rajallista.
Yhdysvaltojen vientirajoitukset kehittyneille tekoälypiireille saattavat lyhyellä aikavälillä hidastaa Kiinan tekoälykehitystä. Pitkällä aikavälillä ne voivat kuitenkin ohjata maata vahvistamaan omavaraisuuttaan. Kiinan vientirajoitukset tietyille harvinaisille maametalleille ja strategisille mineraaleille toimivat puolestaan vastatoimina Yhdysvaltojen politiikalle, ja niillä on vaikutuksia myös Euroopan turvallisuuteen.
