Valintaprosessi YK:n seuraavasta pääsihteeristä on etenemässä ratkaisevaan vaiheeseen. Seitsemän ehdokasta, joista neljä on naisia, tavoittelee pestiä maailmanjärjestön johdossa. Prosessin viimeiset askeleet paljastavat, painaako läpinäkyvyys enemmän vaakakupissa kuin kulissien takaiset sopimukset, joihin kytkeytyvät turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet.
YK:n jäsenvaltiot ovat valitsemassa järjestölle uutta pääsihteeriä, kun nykyisen pääsihteerin António Guterresin toinen kausi tulee pian päätökseensä. Valintaprosessi osuu ajankohtaan, jossa YK käy parhaillaan läpi laajoja säästö- ja uudistushankkeita sekä koettaa ratkaista useita globaaleja kriisejä kiristyneissä geopoliittisissa olosuhteissa. Pätevän ja diplomaattisen henkilön etsiminen YK:n johtoon on aina kansainvälisen huomion kohteena, eikä seuraavan pääsihteerin merkitystä voi korostaa liikaa. YK tarvitsee varteenotettavan johtajan, joka kykenee välttämään sudenkuopat ja ylläpitämään järjestön roolia relevanttina toimijana.
YK:n peruskirjan 97 artiklan mukaan yleiskokous nimittää pääsihteerin turvallisuusneuvoston suosituksesta. Valintamenettely mahdollistaa turvallisuusneuvoston viidelle pysyvälle jäsenelle – Kiinalle, Ranskalle, Venäjälle, Iso-Britannialle ja Yhdysvalloille – ratkaisevan aseman päätöksenteossa, vaikka prosessin avoimuutta ja osallistavuutta on viime vuosina pyrittykin lisäämään.
Pääsihteerin nimitystä varten otettiin käyttöön oma, erillinen menettelytapansa vuonna 2015. Ehdokkaiden on toimitettava ansioluettelonsa, selvitys taloudellisista sidonnaisuuksistaan sekä kirjallinen esitys visiostaan YK:sta mahdollisella johtajakaudellaan. Ehdokkaita myös kuullaan YK:n yleiskokouksessa järjestettävässä keskustelutilaisuudessa. Tämän jälkeen turvallisuusneuvosto järjestää epävirallisia kuulemisia ja etenee niin kutsuttuihin koeäänestyksiin (straw polling). Näissä tarkoituksena on kartoittaa salaisella menettelyllä, ketkä ehdokkaista nauttivat turvallisuusneuvoston jäsenten kannatusta ja ketkä eivät. Jos yksikin pysyvistä jäsenistä ilmaisee vastustavansa jonkun ehdokkaan nimittämistä, kielteinen kanta muodostuu käytännössä esteeksi kyseisen ehdokkaan valinnalle.
Seuraavan pääsihteerin valintaprosessi käynnistyi virallisesti marraskuussa 2025. YK:n yleiskokouksen ja turvallisuusneuvoston puheenjohtajat julkaisivat yhteisen kirjeen, jossa jäsenvaltioita ja niiden muodostamia ryhmiä pyydettiin nimeämään ehdokkaita. Kirjeessä todettiin, että ehdokkailla tulisi olla näyttöä johtamisesta ja hallinnosta, laaja kokemus kansainvälisistä suhteista ja vahvaa osaamista diplomatiasta, viestinnästä ja kielistä. Lisäksi jäsenvaltioita kannustettiin asettamaan ehdolle naisia.
Epävirallisesti on esitetty, että seuraava pääsihteeri tulisi nimetä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellisesta ryhmästä, mikäli YK:n maantieteellisesti kiertävää periaatetta aiotaan noudattaa. YK:ssa toimii viisi virallista alueellista ryhmää, joiden tarkoituksena on taata järjestön edustuksen moninaisuus.
Tähän mennessä eri maat ovat nimenneet seitsemän ehdokasta seuraavaksi YK:n pääsihteeriksi:
- Michelle Bachelet Jeria – Chilen, Brasilian ja Meksikon nimeämänä (Chile vetäytyi tukemasta ehdokasta myöhemmin),
- María Fernanda Espinosa Garcés – Antiguan ja Barbudan nimeämänä,
- Rafael Mariano Grossi – Argentiinan nimeämänä,
- Rebeca Grynspan Mayufis – Costa Rican nimeämänä,
- Carolyn Rodrigues-Birkett – Guyanan nimeämänä,
- Macky Sall – Burundin nimeämänä,
- Olara Otunnu – Ugandan nimeämänä.
Malediivit nimesi myös Virginia Gamban ehdokkaaksi, mutta hänen ehdokkuutensa peruttiin muutaman viikon kuluttua. Vasta 24. heinäkuuta kilpailuun liittynyt Otunnu on ehdokkaista ainoa, joka ei ole vielä osallistunut keskustelu- tai kuulemistilaisuuksiin. Nämä järjestettiin YK:n yleiskokouksessa huhtikuussa sekä turvallisuusneuvoston kokouksessa kesän aikana.
Useimmilla tämän vuoden ehdokkaista on kokemusta YK:sta. Bachelet tunnetaan laajalti, ja YK:n entisenä ihmisoikeusvaltuutettuna ja Chilen entisenä presidenttinä hänen ehdokkuutensa poliittinen painoarvo on yksi suurimmista. Kiina suhtautuu kuitenkin kriittisesti hänen ihmisoikeusprofiiliinsa, ja Yhdysvaltojen republikaanit vastustavat hänen aborttimyönteisiä näkemyksiään. Nämä seikat voivat heikentää Bacheletin mahdollisuuksia.
Grossi on toiminut kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääsihteerinä vuodesta 2019 lähtien, Grynspan on YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) pääsihteeri, ja Espinosa toimi YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana vuosina 2018–2019. Rodrigues-Birkett puolestaan on Guyanan pysyvä edustaja YK:ssa. Viimeisimpänä ehdokkaana ugandalaisella Otunnulla on ollut paljon vaikutusvaltaa YK:ssa, tosin vuosikymmeniä sitten.
Kokemus monenkeskisestä yhteistyöstä tai YK:sta ei kuitenkaan takaa pääsyä pääsihteerin pestiin. Kulissien takaiset sopimukset, voimakas lobbaus ja niin sanottujen mustien hevosten ilmaantuminen ovat olleet leimallisia valintaprosessille vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi kansalaisjärjestö 1 for 8 Billionin tuore raportti osoittaa, että ehdokkaille on useasti myönnetty poliittinen tuki vastineeksi korkea-arvoisista YK-tehtävistä. On siis epäselvää, kenelle turvallisuusneuvosto pysyvine jäsenineen myöntää tukensa ja millä perustein. Lisäksi ainoastaan neljällä ehdokkaalla – Grossilla, Grynspanilla, Rodrigues-Birkettillä ja Otunnulla – on kansallisten hallitustensa tuki. Tämä on ollut ratkaisevaa aiemmissa valintaprosesseissa.
Ensimmäiset YK:n turvallisuusneuvoston koeäänestykset järjestettiin tänä vuonna 30. heinäkuuta, eikä niiden myötä ilmennyt selkeitä ennakkosuosikkeja. Grynspan sai eniten kannatusta kymmenellä äänellä, yksi oli häntä vastaan. Seuraavana Rodrigues-Birkett sai yhdeksän puoltavaa ääntä ja yhden kielteisen, Grossi puolestaan seitsemän myönteistä ja kaksi kielteistä. Vastustus Bahceletia, Sallia ja Otunnua kohtaan sen sijaan näyttää ylitsepääsemättömältä. Äänestystulokset ovat kuitenkin parhaimmillaan suuntaa antavia niin kauan, kun niissä ei eritellä pysyvien ja väliaikaisten turvallisuusneuvoston jäsenten ääniä.
Koeäänestyksiä johtaa tällä hetkellä kaksi naista, mikä on hyvä uutinen 1 for 8 Billionin kaltaisille kansalaisjärjestöille, jotka ovat painokkaasti lobanneet naispuolisen pääsihteerin valitsemisen puolesta. Paine lasikaton murtamiseksi kasvaa alati. Grynspanin nähdään ilmentävän YK:ssa pikemminkin jatkuvuutta kuin muutosta, ja Rodrigues-Birkettin sanotaan keräävän kannatusta YK:n yleiskokouksessa. Avoimeksi kysymykseksi kuitenkin jää, liittyykö kilpailuun takaoven kautta vielä viime hetken ehdokkaita. Tämä vesittäisi pyrkimykset lisätä läpinäkyvyyttä prosessissa, jossa valitaan johtaja maailman mahdottomimpaan tehtävään.
Kuva: Michael Kappeler, DPA/Lehtikuva
