RAJASEUTUJEN ELÄMÄ EI AINA NOUDATA VALTIOIDEN RAJOJA
Suomenkielinen yhteenveto Ulkopoliittisen instituutin raportista 26:
Perinteinen politiikantutkimus tarkastelee rajaseutuja yleensä valtiollisesta näkökulmasta, jossa rajat nähdään ennen kaikkea valtioita erottavina linjoina. Samalla se jättää huomiotta ne moninaiset kanssakäymisen muodot, jotka värittävät rajaseuduilla asuvien ihmisten elämää.
Elämä raja-alueilla ei tyypillisesti ole elämää vain yhdessä valtiossa, vaan siihen kuuluu olennaisesti rajan yli tapahtuva kanssakäyminen. Virallisia valtioiden rajoja ei noudateta, mikäli se nähdään paikallisesti hyödyllisenä. Raja-alueiden asukkaiden verkostot ulottuvat rajojen yli, taloudellinen vaihdanta hyödyntää rajaa ja naapurivaltioiden politiikka vaikuttaa politiikkaan myös rajan toisella puolen.
Eteläisen Keski-Aasian poliittista ilmapiiriä leimaavat epävarmuus ja konfliktiherkkyys. Alueen nykyiset valtiolliset rajat ovat osittain syntyneet Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Tuolloin syntyneet uudet valtiot saivat perintönä niin vanhoja valtiollisia rajoja kuin entisiä suurvallan sisäisiä, hallintoalueiden välisiä rajoja, joista tuli uusia ulkorajoja.
Tässä raportissa eteläisen Keski-Aasian aluetta tarkastellaan pikemminkin paikallisesta kuin valtiokeskeisestä näkökulmasta. Tällainen ruohonjuuritason tarkastelu tuo uuden näkökulman alueen vakaudesta käytävään keskusteluun perehtymällä aiheeseen syvällisemmin kuin vain alueellisen hallinnan näkökulmasta.
