Pohjoismaiden ulkoministerit tapaavat virtuaalikokouksessa 10. helmikuuta. Tapaaminen tarjoaa mahdollisuuden keskustella Pohjoismaisen tutkimusyhteistyön lisäämisestä aikana, jona maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Odottamattomat ja ennustamattomat tapahtumat ovat kääntäneet näkemyksemme maailmasta osittain ylösalaisin. Tällaisia kehityskulkuja ovat Brexit ja uusi eurooppalainen järjestys, Kiinan yhä jatkuva nousu, demokratiaan kohdistuvat kasvavat uhkat, Venäjän asema ja toiminta, ilmastonmuutoksen aiheuttamat globaalit ongelmat sekä ennennäkemättömät haasteet maailmanlaajuisen pandemian ratkomisessa. Kun edellä mainittuihin haasteisiin yhdistetään presidentti Bidenin virkaanastujaiset ja Yhdysvaltain uuden hallituksen mukanaan tuoma päiväjärjestys, voidaan varmuudella todeta, että maailma, jollaisena sen tunnemme, tulee muuttumaan selkeästi.
Pohjoismaiden on tärkeää työskennellä yhdessä. Meillä on oltava tarvittavat työkalut ymmärtää ja kohdata paremmin kansainvälisiä haasteita niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessa. On myös tärkeää ymmärtää, missä asioissa Pohjoismaiden kiinnostuksen kohteet, näkökulmat ja toimintatavat eroavat toisistaan. Jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla ymmärtää nykyhetken ja tulevaisuuden muutoksia, meidän on syytä ylläpitää vahvaa ja vireää tutkimusympäristöä, joka keskittyy kansainvälisten suhteiden tutkimukseen.
Muutokset ympärillämme tulevat vaikuttamaan pohjoismaisiin yhteiskuntiimme ja maidemme ulko- ja turvallisuuspoliittiseen liikkumavaraan. Itämeren alueen turvallisuusympäristö on muuttunut keskeisesti Venäjän miehitettyä Krimin. Arktinen alue on kerännyt tuntuvasti suurvaltojen huomiota, osaksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Kaiken kaikkiaan liberaalia maailmanjärjestystä, johon lukeutuvat muun muassa oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja demokratia, haastetaan parhaillaan monin tavoin – myös Euroopassa. Nämä arvot ovat pohjoismaisten valtioiden kulmakiviä, joiden merkitystä ei tule ylenkatsoa.
Itsenäinen ja korkeatasoinen kansainvälisten suhteiden tutkimus on tärkeä osa pohjoismaisia demokraattisia yhteiskuntia. Tutkijat ottavat osaa julkiseen keskusteluun ja linjauksiin analysoimalla ja tutkimalla monia päivänpolttavia kansainvälisiä kysymyksiä, jotka vaikuttavat yhteiskuntiimme. Viiden pohjoismaisen instituuttimme toiminta on omistettu korkeatasoiselle kansainvälisten suhteiden ja ulkopolitiikan tutkimukselle. Teemme jo nyt yhteistyötä ja esimerkiksi yhteisiä tutkimusprojekteja. Sen lisäksi instituuteilla on ollut antoisa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama keskinäinen vaihto-ohjelma, joka kuitenkin loppuu tämän vuoden elokuussa.
Pohjoismaiden ulkoministereiden hiljattain tilaama Islannin entisen oikeus- ja opetusministeri Björn Bjarnasonin laatima raportti avaa mahdollisuuksia pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen useilla osa-alueilla. Raportissa mainitaan useita uusia ehdotuksia maiden hallitusten välisen yhteistyön lujittamiseksi. Raportissa vaaditaan muun muassa tutkimusyhteistyön kasvattamista Pohjoismaiden ulkopoliittisten instituuttien välillä. Bjarnason ehdottaa keskitetyn tutkimusohjelman perustamista ja rahoittamista NordForsk-tutkimusrahoitusorganisaation alle, jotta pohjoismaista yhteistyötä voitaisiin lisätä tärkeissä kysymyksissä. Tutkimusohjelma keskittyisi nimenomaisesti Pohjoismaiseen yhteistyön lisäämiseen kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Viiden Pohjoismaan tutkimustyön tukeminen viiden vuoden ajan edellyttäisi noin 1,3 miljoonan euron rahoitusta.
Tuemme Bjarnasonin raportissaan laatimaa ehdotusta. Uskomme, että Pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen pitää sisällään laajasti mahdollisuuksia.
Lähestymmekin kunnioituksella maidemme poliittisia päättäjiä ja kehotamme heitä pohtimaan Bjarnasonin ehdotuksia kansainvälisiin suhteisiin keskittyvän pohjoismaisen tutkimusyhteistyön syventämisestä.
Olemme omalta osaltamme valmiita sitoutumaan myös jatkossa Pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön. Yhteiskuntamme hyötyisivät tieteellisestä tutkimuksesta muun muassa näillä osa-alueilla:
- Muuttuneet näkemykset turvallisuudesta Pohjoismaissa,
- Pohjoismaiden turvallisuusdynamiikan kokonaisvaltaisempi ja suunnitelmallisempi arviointi, johon on sisällytettävä myös analyysi vuoropuhelun mahdollisuudesta Venäjän kanssa,
- Pohjoismaiden nykyiset ja mahdolliset tulevat roolit proaktiivisina ja sitoutuneina toimijoina Euroopan ja maailman muutoksissa, ja kuinka Pohjoismaat voivat parhaiten vastata Kiinan ja Yhdysvaltojen toimiin suurvaltakilpailun aikakaudella,
- Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (NORDEFCO) mahdollisuuksien kehittäminen,
- Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueellisen yhteistyön “Pohjoismaisen mallin” analysointi alueilla, joilla suurvaltojen kiinnostus on kasvussa.
Tutkimusrahoitus ja pohjoismaisten verkostojen tiiviimpi yhteistyö voisivat yhdessä viitoittaa tietä ”virtuaaliselle Pohjoismaiselle instituutille” tulevaisuudessa.
Jotta voimme säilyttää Pohjoismaiden proaktiivisen ja vastuullisen kansainvälisen aseman nopeasti muuttuvassa maailmassa, tarvitsemme myös korkeatasoista ja monipuolista pohjoismaista tutkimusyhteistyötä.
Allekirjoittaneet:
Christer Ahlström, johtaja, Swedish Institute of International Affairs (UI)
Kristian Fischer, johtaja, Danish Institute for International Studies (DIIS)
Mika Aaltola, johtaja, Finnish Institute of International Affairs (FIIA)
Pia Hansson, johtaja, Institute of International Affairs at the University of Iceland (IIA)
Ulf Sverdrup, johtaja, Norwegian Institute of International Affairs (NUPI)