Ulkopoliittinen instituutti ja Tampereen yliopisto ovat käynnistäneet maaliskuun alussa tutkimushankkeen, jossa arvioidaan Naton ydinasepelotetta ja sen vaikutuksia Suomelle. Projektissa perehdytään myös globaaleihin ydinasetrendeihin.
– Venäjän hyökkäyssota on nostanut ydinasekysymykset maailmanpolitiikan keskiöön. Koko kansainvälinen ydinasejärjestys on perustavanlaatuisessa muutoksessa, ja vuosikymmenien aikana rakennettu ydinasevalvonta-arkkitehtuuri horjuu, kertoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.
Venäjän hyökkäys on tuonut ydinasepelotteen myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asialistalle. Suomi päätti toukokuussa 2022 hakea Nato-jäsenyyttä. Ydinaseet olivat yksi Suomen päätökseen vaikuttaneista tekijöistä. Nato-jäsenyyden myötä ydinasepelotteesta tulee osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arkipäivää.
– Tutkimushankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa kansallista ymmärrystä ja osaamista Naton ydinasepelotteesta ja Suomen kaltaisen ydinaseettoman valtion mahdollisista rooleista liittokunnan ydinasepolitiikassa, Pesu toteaa.
Tutkimushanke pureutuu liittokunnan ydinasepolitiikan perusteisiin ja siihen liittyvään päätöksentekoon, mukaan lukien Naton jäsenmaiden vaihteleviin näkemyksiin ydinaseiden roolista Naton pelotteessa ja puolustuksessa.
– Natossa käydään myös poliittista debattia ydinasevalvonnan tasapainottavaa vaikutusta ja pelotteen vahvistamista korostavien näkökulmien välillä, muistuttaa yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.
Projektissa hahmotetaan myös Nato-jäsenyyden mukanaan tuomia ydinasepoliittisia valintoja ja vastuita sekä pohditaan, miten jäsenyys mahdollisesti vaikuttaa Suomen ydinaseriisunta- ja valvontapolitiikkaan.
– Ydinasejärjestyksen murros näkyy myös alueellisina ydinasevarustelupaineina. Tämä asettaa joka tapauksessa haasteen Suomen ydinsulkusopimukseen ankkuroidulle ydinaseriisuntapolitiikalle, Juntunen arvioi.
Pesun ja Juntusen ohella Naton ydinasepelote ja sen vaikutukset Suomelle -hankkeen tutkimusryhmään kuuluvat tutkija Jyri Lavikainen ja tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisen instituutin Suomen ulkopolitiikka, Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmasta. Projekti on osa valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimustoimintaa (VN-TEAS).
Hanke päättyy joulukuussa 2023.
Lisätietoja: johtava tutkija Matti Pesu, 050 355 8845, matti.pesu@fiia.fi
