Ulkopoliittinen instituutti (UPI) on käynnistänyt Suomen Nato-jäsenyysprosessia ja sen kehittyvää Nato-politiikkaa seuraavan tutkimushankkeen. Suomi on liittymässä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon hyvin nopealla aikataululla.
”Suomi joutuu luomaan itselleen Nato-politiikan käytännössä muutamassa kuukaudessa. Haluamme UPI:ssa kantaa kortemme kekoon tuottamalla aiheeseen liittyvää tutkimusta, tukemalla Suomen Nato-politiikkaa koskevaa päätöksentekoa sekä osallistumalla turvallisuuspoliittista linjamuutosta koskevaan julkiseen keskusteluun”, kertoo UPI:n johtava tutkija Matti Pesu.
Toukokuun alussa alkaneessa projektissa tarkastellaan myös Euroopan turvallisuustilanteen sekä Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristön kehittymistä. Murroksessa oleva eurooppalainen turvallisuusjärjestys luo raamit Suomen tulevien vuosien ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut Euroopan turvallisuudelle shokki, joka vaikuttaa niin Naton kollektiivisen puolustuksen kuin EU:n puolustusagendan kehittymiseen. Myös yksittäisten valtioiden puolustuspoliittisissa linjavedoissa nähtäneen muutoksia”, Pesu tähdentää.
Hanke analysoi myös Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan turvallisuuteen. Venäjän hyökkäyksestä huolimatta Washingtonin turvallisuuspoliittinen painopiste on tulevina vuosina Aasiassa.
”Yhdysvallat on ottanut johtoroolin Naton kollektiivisen puolustuksen vahvistamisessa ja Ukrainan sotilaallisessa tukemisessa. Venäjän hyökkäyksestä saattaa pidemmällä aikavälillä kuitenkin tulla transatlanttisten suhteiden vedenjakaja, joka pakottaa Euroopan kantamaan suuremman vastuun maanosansa turvallisuudesta”, painottaa UPI:n tutkijatohtori Ville Sinkkonen.
Finland’s evolving role in Euro-Atlantic security -hanketta vetää johtava tutkija Matti Pesu. Projektissa ovat mukana myös tutkija Tuomas Iso-Markku, johtava tutkija Harri Mikkola, tutkijatohtori Ville Sinkkonen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Kukka-Maria Kovsky.
Lisätietoja antaa:
Matti Pesu
matti.pesu(at)fiia.fi
050-3558845
https://www.fiia.fi/henkilo/matti-pesu
