Vaikka EU ei onnistunut transatlanttisen kauppa- ja investointisopimuksen (TTIP) neuvotteluissa, oli prosessilla vaikutusta EU:n kauppapolitiikkaan. Vapaakauppasopimusneuvotteluista tuli aiempaa avoimempia, ja unionin tavoitteet investointisuojaa kohtaan muuttuivat. TTIP-neuvotteluiden keskeytymisen jälkeen unionin muut kauppaneuvottelut eivät ole herättäneet yhtä vahvoja vastareaktioita.
EU on kunnianhimoinen myös kauppasopimusten muiden vaikutusten suhteen. Nyt sopimuksilla halutaan edistää ihmisoikeuksia, työntekijöiden oloja, ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa ja ympäristönsuojelua. Muiden politiikkatavoitteiden ajamisella on kuitenkin hintansa: Jos unionin vaatimukset kasvavat, EU-yritykset eivät saa yhtä paljon helpotuksia kuin ennen sopimuskumppanin markkinoilla. Toinen vaihtoehto on se, että EU tekee enemmän myönnytyksiä päästääkseen sopimuskumppanin EU:n markkinoille.
EU hyötyisi siitä, että se solmisi uusia kauppasopimuksia useiden maiden kanssa. Kauppasopimuksilla unioni kykenisi kompensoimaan vahvistuvan protektionismin negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi kauppasopimukset toimisivat puskurina Yhdysvaltojen aggressiivista kauppapolitiikkaa vastaan.
