Viime vuosina oikeudenkäynneistä on tullut yksi keino, joilla valtioita hoputetaan ilmastotoimiin. Esimerkiksi Hollannissa, Norjassa ja Yhdysvalloissa järjestöt ja kansalaisaktivistit ovat haastaneet valtion oikeuteen päästövähennysten hitaan etenemisen vuoksi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen keväällä tekemän päätöksen mukaan Sveitsin hallitus on loukannut ihmisoikeuksia, kun se ei ole noudattanut ilmastotavoitteitaan. Pienet saarivaltiot ovat pyytäneet neuvoa-antavaa lausuntoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Kansainväliseltä tuomioistuimelta ja merioikeustuomioistuimelta. Suomessa ympäristöjärjestöt ovat juuri jo toisen kerran jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallintovalituksen riittämättömistä ilmastotoimista.
Paneelikeskustelussa pohditaan, miten oikeudenkäynnit vaikuttavat ilmastopolitiikkaan kansainvälisesti ja Suomessa. Millaisia kansainvälisiä esimerkkejä ja kokemuksia ilmasto-oikeudenkäynneistä on jo kertynyt? Onko oikeusreitti tehokas tapa saada muutoksia aikaan? Entä miten ilmasto-oikeudenkäynnit istuvat Suomen järjestelmään?
