Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tuli Naton etulinjan maa, jolla on pisin maaraja Venäjän kanssa. Uutena kyvykkäänä jäsenmaana Suomelta odotetaan aktiivista osallistumista ja kattavaa ymmärrystä liittokunnan uusista strategisista suunnista ja etulinjan maiden roolista liittokuntapolitiikassa. Tämä edellyttää uutta käsitteellistä ymmärrystä Naton joustavan pelotteen merkityksestä, uusien liittolaisten puolustuspoliittista ratkaisuista ja liittolaissuhteista.
Tilaisuus on osa Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) rahoittamaa Suomi Naton etulinjan maana (NATOfront) -hanketta, jossa tutkitaan Naton etulinjan maiden puolustuspolitiikkaa ja näiden maiden kanssa tehtävän puolustusyhteistyön mahdollisuuksia Suomelle. Hankkeessa tuotetaan uutta käsitteellisestä ja teoreettisesta tietoa Naton etulinjan maista, vertaillaan niiden puolustuksellista toimintaympäristöä sekä kartoitetaan Suomen mahdollisuuksia syventää puolustusyhteistyötä Naton koillis- ja kaakkoissuuntien liittolaisten kanssa. Tilaisuudessa esitellään tutkimushankkeen ensimmäinen osajulkaisu “NATO’s extended frontline: Towards subregional strongholds and aggregated deterrence”.
Tutkimushanketta johtaa vanhempi tutkija Iro Särkkä ja siihen osallistuvat tutkija Joel Linnainmäki ja vanhempi tutkija Matti Pesu. Hanke alkoi helmikuussa 2025 ja päättyy joulukuussa 2026.
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, UPI
Briefing paperin esittely:
Matti Pesu, vanhempi tutkija, UPI
Paneelikeskustelu:
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, UPI
Matti Pesu, vanhempi tutkija, UPI
Samuli Puhakka, erityisasiantuntija, puolustusministeriö
Antti Pihlajamaa, erikoistutkija, Puolustusvoimien tutkimuslaitos
Kuva: NATO


