Yhdysvalloissa valmistaudutaan vuoden 2020 presidentinvaaleihin tilanteessa, jossa maan sisäpoliittiset jakolinjat ovat revenneet historiallisen syviksi. Donald Trumpin presidenttiyttä leimanneista skandaaleista huolimatta hänen ”Amerikka ensin” -politiikkansa nauttii edelleen vahvaa kannatusta republikaaniäänestäjien joukossa. Demokraattipuolue puolestaan etsii kuumeisesti toimivaa strategiaa haastaa istuva presidentti –
puolueen esivaalikilpaan on ilmoittautunut jo yli kaksikymmentä ehdokasta. Yhdysvaltojen tutkimuksen päivän iltapäiväseminaarissa pohditaan lähestyvien vaalien keskeisiä näkymiä, muuttujia ja jännitteitä. Millaisesta tilanteesta demokraattipuolue lähtee esivaaleihin? Miltä Yhdysvaltojen poliittiset voimasuhteet näyttävät nyt, noin puolitoista vuotta ennen presidentinvaaleja? Mitkä ovat kehkeytyvän vaalikamppailun keskeiset teemat sekä puolueiden sisällä että kansallisesti?
Tiivistelmä:
Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen keskittyi puheessaan siihen, mitä Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleista opittiin. Hän varoitti erityisesti mediaa spekuloimasta liikaa etukäteen. Sen sijaan hän kehotti analysoimaan monipuolisemmin ja organisoidummin tulevan vaalikamppailun etenemistä etenkin ruohonjuuritasolla. Sen lisäksi median pitäisi varoa liiallisten johtopäätöksien tekemistä vain muutamien mielipidemittausten perusteella. Heiskanen myös painotti, että on tärkeää ylläpitää dialogia tutkijoiden ja median välillä. Heiskasen mielestä Yhdysvaltojen demokraattipuolueen pitäisi välttää sisäisen ehdokaskilpailun ratkaisemista ennen kuin kilpailu on edes alkanut, jotta ei toistettaisi viime vaalien tilannetta, jossa Hillary Clinton pääsi demokraattien presidenttiehdokkaaksi ilman vastusta. Lisäksi hän puhui siitä, että identiteettipolitiikka tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, erityisesti se miten eri presidenttiehdokkaat yhdistävät yhdysvaltalaisuuden tuleviin vaaleihin.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston dosentti Markku Ruotsila muistutti Yhdysvaltojen istuvan presidentin tilastollisesti ja historiallisesti olevan yleensä vahvoilla, etenkin taloudellista kasvukautta seuraavissa presidenttivaaleissa. Hän kommentoi Yhdysvaltojen olevan hyvin polarisoitunut tällä hetkellä, mikä viittaa siihen, että yhteiskunnan tyytymättömät luultavasti mobilisoituvat tulevissa vaaleissa. Ruotsila puhui myös demokraatti- ja republikaanipuolueiden sisäisestä kehityksestä ja trendeistä presidentti Donald Trumpin valtakaudella. Demokraattipuolue on kääntynyt enemmän vasemmalle kannoissaan, mutta Ruotsila muistutti, että Yhdysvallat on vielä pääsääntöisesti konservatiiviarvojen maa. Republikaanipuolueen kannattajista osa on jättänyt puolueen, toisaalta jäljelle jääneet seisovat suhteellisen vahvasti presidentti Trumpin takana. Talouskasvu ja alhainen työttömyysprosentti Trumpin kautena on hyödyttänyt Yhdysvaltojen työväestöä, kun taas demokraattipuolueen identiteettipolitiikka ja Trump-viha ovat etäännyttäneet tämän saman ryhmän. Lisäksi Ruotsila huomautti, että edustajainhuoneen ja senaatin välille kaivattaisiin yhtenäisyyttä, sillä jos kongressin päätöksentekoelimet pysyvät jakautuneina, päätöksenteko voi heikentyä.
Yle Uutisten ulkomaantoimittaja Pirkko Pöntinen käsitteli pääasiassa presidentti Trumpin tulevaa vaalikampanjaa ja sen teemoja. Hän huomautti, että Trump ei koskaan lopettanut kampanjointiaan, vaan on jatkanut isojen joukkokokoontumisten (”rallies”) pitämistä ympäri presidenttikauttaan. Hänen kampanjansa on nyt myös ammattimaisempi, ja sillä on isompi budjetti. Lisäksi on kehitetty uusia, persoonallisia kampanjamainoksia: esimerkiksi innovatiivista Trump -sovellusta kehitetään parhaillaan. Silti Yhdysvaltojen kauppasodat ja maahanmuuttokysymykset ovat aiheuttaneet maan sisäistä väsymystä, ja sirpaloitunut päätöksenteko on pannut yhteiskunnalliset rakenteet koetukselle. Pöntinen puhui myös demokraattipuolueen tarpeesta löytää ehdokas, joka pystyisi yhdistämään puolueen ja äänestäjäkunnan. Joe Biden, joka on nähty joidenkin mielipidemittausten ennakkosuosikkina, edustaa myös Washingtonin ”valtaeliittiä”. Tällainen profiloituminen voi olla ongelmallista, sillä juuri siitä myös Hillary Clintonin vuoden 2016 presidenttivaalikampanjaa arvosteltiin. Pöntinen korosti myös nuorten äänestäjien roolia tulevissa vaaleissa, sillä he voivat olla kaikkein arvaamattomimpia päätöksissään.