Ennen Nato-jäsenyyttä Suomi solmi useita kahden- ja kolmenvälisiä sekä minilateraalisia puolustusyhteistyökumppanuuksia naapurimaidensa ja merkittävien Nato-maiden kanssa. Natoon liittymisen jälkeen pienempien puolustusyhteistyömuotojen rooli Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa on muuttunut. Miksi Nato-Suomen pitäisi edelleen edistää näitä kumppanuuksia, ja mikä niiden merkitys on tulevaisuudessa?
UPIn tutkimusraportissa “Finland’s partnerships as a NATO member: Prospects for defence cooperation in a multilateral framework – Suomen kansainvälinen puolustusyhteistyö Naton jäsenenä” käsitellään puolustusyhteistyön merkitystä Suomelle keskeisten liittolaismaiden näkökulmasta. Tutkimusraportin keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä miksi Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Viro, Norja ja Ruotsi osallistuvat puolustusyhteistyöhön. Raportissa tarkastellaan puolustusyhteistyötä strategisten, sotilaallisten, taloudellisten ja poliittisten tekijöiden kautta, jotka vaikuttavat Suomen puolustusyhteistyöhön tulevaisuudessa.
Raportti on tutkimushankkeen “Suomi Naton jäsenenä — kahdenvälisen ja minilateraalisen puolustusyhteistyön syventämisen mahdollisuudet (BITRIMINI)” loppuraportti, jota UPI on rahoittanut vuosina 2023-2024.
Ohjelma
Tervetuliaissanat
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, UPI
Puolustusyhteistyö Nato-Suomessa
Jarmo Lindberg, kansanedustaja
Raportin keskeisten tulosten esittely
Iro Särkkä, vanhempi tutkija, UPI
Minna Ålander, tutkija, UPI
Joel Linnainmäki, tutkija UPI
Antti Pihlajamaa, vieraileva tutkija, UPI
Kommenttipuheenvuoro
Otto Saxén, yksikön johtaja, puolustusministeriö
Keskustelu