Naton huippukokouksessa kesäkuussa 2022 sotilasliitto kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen. Valmistautuessaan jäsenyyteen Suomen on pohdittava, millä tavoin se osallistuu Naton ydintehtäviin ja hyödyntää jäsenyyttään parhaalla mahdollisella tavalla.
Suomen tulisi harkita merkittäviä panostuksia pelote- ja puolustusvalmiuteen Itämeren alueella, mukaan lukien Baltian maat, sekä muiden itäisten jäsenmaiden alueella. Samanaikaisesti Suomen on varmistettava, että se ottaa osaa myös Naton etelälaidan puolustukseen.
Suomen tulisi tarttua ripeästi toimeen osallistuakseen Naton puolustussuunnitteluprosessin (NDPP) seuraavaan kierrokseen ja täyttää kaikki asiaankuuluvat suorituskykytavoitteet. Suomen olisi myös alusta lähtien panostettava voimakkaasti Naton nykyisiin sitoumuksiin, erityisesti puolustusinvestointien, kyberpuolustuksen ja resilienssin saralla.
Yksittäiset Naton jäsenmaat pyrkivät tyypillisesti ottamaan johtavan roolin tietyissä erityisaiheissa. Suomelle tällaisia voisivat olla arktinen alue (Naton pohjoinen alue) ja resilienssi.
.
