Sosiaalinen ja poliittinen vakaus murenevat Valko-Venäjällä. Samoin taloustilanne heikentyy nopeasti. Ottaen huomioon rajallisen budjetin, suurten ulkomaisten investointien puutteen ja Venäjän tukien vähenemisen vakiintuneen yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttäminen näyttää huonolta. Se paljastui laajalle levinneissä mielenosoituksissa keväällä 2017.
Venäjä edistää etujaan Valko-Venäjällä samaan aikaan, kun Minskin liikkumavara kaventuu. Moskovan tavoitteena on integraation syventäminen Valko-Venäjän kanssa niin, että maa on osa Venäjä-keskeistä talous- ja turvallisuusliittoumaa. Venäjä pystyy myös hyödyntämään valkovenäläisten Venäjän-mielisyyttä. Valko-Venäjän viranomaiset tunnustavat haasteet, mutta valitsevat kerta toisensa jälkeen vanhat keinot käsitellä niitä. Viranomaiset torjuvat tai tukahduttavat uudistukset.
Valko-Venäjän ja lännen alkanutta vuorovaikutusta ohjaavat sekä geopoliittiset näkökannat että Minskin halu löytää uutta taloudellista tukea. Luottamusta tähän suhteeseen kuitenkin heikentää Valko-Venäjän pelko ”länsimaisesta salaliitosta”, joka pyrkii tuomaan poliittista vapautta ja joka lopulta johtaisi hallinnon vaihdokseen. Läntisten toimijoiden, erityisesti EU:n, pitäisi luoda yhteys Valko-Venäjään vain niin, että se edistää niin hallinnon kuin yhteiskunnan muutosta, vaikka se tapahtuisi hitaasti. Jos näin ei käy eikä Valko-Venäjä onnistu muuttumaan, se voi johtaa vakavaan kriisitilanteen kehittymiseen Euroopan rajoilla.
