Perinteisesti Brasilian ulkopolitiikka on ollut puolueista riippumatonta, mutta nykyisin se muotoutuu yhä enemmän maan sisäpoliittisten jakolinjojen mukaan. Tämä vaikeuttaa Brasilian asemoitumista suurvaltojen välillä ja lisää ennakoimattomuutta, erityisesti suhteessa Yhdysvaltoihin.
Brasilian poliittinen oikeisto pyrkii entistä tiiviimpään yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa kaksinapaisessa maailmanjärjestyksessä, kun taas vasemmisto nojaa edelleen moninapaisuuteen globaalissa etelässä globaalin idän tuella. Jos maailma vastoin monien odotuksia ja Brasilian nykyistä linjaa kehittyy kaksinapaiseksi, Brasilia saattaa joutua valitsemaan puolensa. Tämä uhkaisi sen pitkää tasapainottelevan diplomatian perinnettä.
Maailman kehittyminen moninapaiseksi sen sijaan vastaisi Brasilian pitkäaikaista ulkopoliittista tavoitetta. Samalla maa kohtaa kuitenkin alueellisia jännitteitä, jotka paradoksaalisesti muistuttavat kaksinapaisuutta, sillä Etelä-Amerikka on yhä toissijainen tai jopa kolmannen tason maantiede suurvaltakilpailussa.
Brasilian isännöimät kansainväliset foorumit, kuten G20, BRICS ja COP30, lisäävät painetta aiempaa johdonmukaisempaan ulkopoliittiseen viestintään, mikä kaventaa Brasilian strategista liikkumavaraa.
