Tässä FIIA Analysis -julkaisussa Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trumpin ulkopolitiikkaa tarkastellaan kylmän sodan jälkeisen amerikkalaisen ulkopoliittisen keskustelun diskursiivisella kentällä. Julkaisussa myös hahmotellaan niitä haasteita, joita trumpilaisesta ulkopolitiikasta nousee Yhdysvaltain maailmanlaajuisille ulkopoliittisille sitoumuksille.
Niin sanottu Trump-doktriini on rakennettu ristiriidalle liberaalin internationalismin kanssa. Se sisältää uuskonservatismista kumpuavia kielikuvia sivilisaatioista ja pohjaa nollasummalogiikkaan perustuvaan materialistiseen maailmankuvaan, joka on lainattu realismin perinteestä. Lisäksi Trumpin lähestymistapa on transaktionalistinen: presidentti hyödyntää toisinaan myös (uus)isolationistisia teemoja.
Tätä neljän amerikkalaisen ulkopolitiikan perinteen trumpilaista sulautumaa voidaan kutsua transaktionalistiseksi realismiksi, jota on höystetty sivilisaatioajattelulla. Tällä lähestymistavalla Trump ja hänen hallintonsa uhkaavat pidättäytyä niistä tärkeistä sidoksista, jotka legitimoivat Yhdysvaltain kansainvälistä toimintaa, tehdä kulttuurien välisistä kamppailuista itseään toteuttavia ennusteita ja heikentää Yhdysvaltain kykyä hyödyntää vaikutusvaltaansa viisaasti pitkällä aikavälillä.
Jos ”Trump-doktriini” pannaan toimeen kuvatussa muodossaan, seuraukset Yhdysvaltain globaalille johtajuudelle 2000-luvun monimutkaisessa maailmassa voivat olla haitallisia.
