Euroopan unionin toimielinten uudistaminen on jälleen unionin asialistalla. Sekä Euroopan parlamentti, komissio että suuret jäsenmaat, kuten Saksa ja Ranska, kannattavat EU:n toimintatapojen muuttamista.
EU:n perussopimusten avaamiseen sisältyy poliittisia riskejä, eivätkä jäsenmaat ole päässeet yksimielisyyteen asiasta. On silti epätodennäköistä, että uudistusmieli hiipuisi lähitulevaisuudessa.
Uudistuksia kannatetaan useista syistä. Niiden tarkoituksena on vahvistaa EU:n demokraattista uskottavuutta ja estää institutionaalista rapautumista jatkuvien kriisien aikakaudella. Tarkoituksena on myös varmistaa, etteivät yksittäiset jäsenmaat aiheuttaisi umpikujatilanteita päätöksenteossa, sekä luoda perusta unionin seuraavalle laajentumiselle.
Osa ehdotetuista muutoksista olisi mahdollista toteuttaa ilman perussopimusten avaamista. Käsiteltävien asioiden määrä ja moninaisuus aiheuttavat kuitenkin riskin, että unionissa ajaudutaan käymään rinnakkaisia keskusteluja ja menetetään mahdollisuus tehdä laajoja pakettiratkaisuja. Tehokkain tapa vastata EU:n uudistustarpeisiin olisikin kutsua koolle valmistelukunta perussopimusten muuttamiseksi.
