Euroopan komissio on julkaissut useita Euroopan vihreään kehityksen ohjelmaan ja energiasiirtymään liittyviä asiakirjoja vuodesta 2019 lähtien. Monilla näistä on tärkeä ulkopoliittinen painoarvo.
Koronakriisin ja erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä on asiakirjojen sisällöissä ja poliittisissa tavoitteissa on tapahtunut ”geopoliittinen käänne”. Tämä tarkoittaa sitä että EU:n turvallisuudesta, intresseistä ja yhteistyöstä läntisten liittolaisten kanssa on tullut aiempaa merkittävämpää.
REPowerEU-suunnitelma, uusi ulkoinen energiastrategia ja vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma havainnollistavat tätä siirtymää yhdistämällä ympäristö- ja geopoliittisia tavoitteita.
EU:n geopoliittinen käänne ulkoisessa energiapolitiikassa sisältää useita riskejä. EU:n ulkopuoliset maat saattavat tulkita osan linjauksista ”vihreänä protektionismina” tai ”vihreänä kolonialismina”.
Unionin sisällä jotkut yritysmaailman edustajat eivät ole tyytyväisiä kriittisten raaka-aineiden ja vihreän teknologian tuontirajoituksiin, kun taas kaivostoiminnan lisääminen voi olla ristiriidassa biodiversiteetin ja ympäristön suojelun kanssa. Kaivostoiminnan ulkoistaminen saattaa siirtää ekologiset seuraukset löyhemmän sääntelyn piiriin.
