Globaali valtakamppailu Yhdysvaltain ja Kiinan välillä sekä geopoliittinen kilpailu ja epävakaus EU:n eteläisessä naapurustossa vaativat Ranskan näkökulmasta unionilta aiempaa jämäkämpää ulkopolitiikkaa. Tämä tulisi Ranskan mukaan nähdä osana eurooppalaisen suvereniteetin vahvistamista.
Ranskan ulkopoliittinen eliitti jakaa yhä näkemyksen Ranskan erityisasemasta maailmassa. Siltä osin kuin EU ei kokonaisuudessaan onnistu täyttämään Ranskan sille asettamia odotuksia, pyrkii Ranska muodostamaan erillisiä liittolaisuuksia halukkaiden kanssa.
Viime vuosina Ranska on rakentanut strategisten kumppanuuksien verkostoaan muun muassa Kreikan, Kyproksen, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien sekä Egyptin kanssa. Ranska pyrkii näin hallitsemaan epävakautta EU:n eteläisessä naapurustossa sekä estämään alueellisten vastustajien, kuten Turkin, nousua. Tämä strategia vaatii uudelleen arviointia Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Ranska pitää kansallisia intressejään usein yhteneväisinä EU:n intressien kanssa. Vaikka tämän voidaan katsoa lujittavan eurooppalaista suvereniteettia, riskinä on myös lisääntyvät käsitykset siitä, että EU osallistuisi lukuisiin Lähi-idän konflikteihin. Tämä puolestaan heikentää EU:n kykyä toimia objektiivisena välittäjänä ja normien lujittajana.
