Kiinan uusi silkkitiehanke, Venezuelan öljydiplomatia Hugo Chávezin aikana sekä länsimaiden pakotteet Irania ja Venäjää vastaan ovat viimeaikaisia esimerkkejä valtapolitiikasta. Ne osoittavat, kuinka taloudellisista keinoista on tullut ratkaisevia valtioiden vallankäytön välineitä. Sotilaalliset keinot sitä vastoin näyttävät merkitsevän aiempaa vähemmän. Tätä valtapolitiikassa tapahtunutta muutosta voidaan kuvata termillä ”geoekonomia”, minkä ymmärrämme sekä analyyttisena lähestymistapana että ulkopoliittisena toimintatapana.
Tämä Working Paper -julkaisu selvittää geoekonomian nousua kylmän sodan päättymisen jälkeen. Julkaisussa tarkastellaan geoekonomiaa käsittelevää tutkimusta ja erotellaan ne lähestymistavat, jotka kumpuavat Edward Luttwakin työstä, niistä käsitteellistämisistä, jotka ymmärtävät geoekonomian hyvin eri tavalla. Tällä tavoin osoitetaan tämän tutkimuksen keskeiset puutteet ja jakolinjat. Lopuksi määrittelemme geoekonomian uudestaan ja osoitamme, kuinka tämä käsite täydentää keskeisiä kansainvälisen politiikan teorioita.
