Saksan vihreä energiasiirtymä (Energiewende) nousi poliittisesti ajankohtaiseksi 1990-luvun lopulla. Siitä lähtien sen nojalla on edistetty fossiilisten polttoaineiden ja ydinenergian korvaamista uusiutuvilla lähteillä, sähköverkkojen laajentamista, energiatehokkuutta sekä kattavaa teollista ja yhteiskunnallista muutosta.
Sen jälkeen, kun Saksan energiakumppanuus Venäjän kanssa katkesi vuonna 2022, maan talouskasvu on hiipunut. Geopoliittinen kilpailu heikentää Saksan vientivetoista taloutta ja kauppasuhteita Kiinaan.
Saksan tulisi vauhdittaa murrostaan kohti vähähiilistä energiaa siten, että se säilyttää asemansa teollisena valtana samalla, kun se vahvistaa energiajärjestelmänsä kriisinsietokykyä ja takaa sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän. Vaikka Saksan nykyinen hallitus on perustanut erillisen rahaston energiasiirtymän nopeuttamiseksi, se on silti priorisoinut kaasun tuontia ja tukenut saastuttavia teollisuudenaloja.
Paikalliset yhteisöt ovat vastustaneet energiasiirtymää siksi, että niillä on päätöksenteossa rajallisesti vaikutusvaltaa, ja koska siirtymästä aiheutuvat kustannukset jakautuvat epätasaisesti. Äärioikeistopuolueet ovat toisinaan pyrkineet hyödyntämään tätä vastarintaa omiin tarkoitusperiinsä.
Koska Saksa on merkittävä talous, sen energiasiirtymän eteneminen vaikuttaa vahvasti siihen, miten EU:n oma siirtymä kohti vähähiilistä energiaa kehittyy.
