Yksi Itämeren vakavimmista ongelmista on rehevöityminen, jota ei lukuisista suojelutoimenpiteistä huolimatta ole onnistuttu ratkaisemaan. Neljän viime vuosikymmenen aikana noudatettu kansainvälinen ja kansallinen suojelupolitiikka ei ole ollut riittävän tehokasta torjuakseen laajamittaista rehevöitymistä.
Haasteena ovat rehevöitymiseen liittyvät monimutkaiset ekologiset prosessit, Itämeren rannikkovaltioiden väliset yhteiskunnalliset erot sekä ongelman hallintaan osallistuvien toimijoiden moninaisuus. Näiden haasteiden seurauksena sekä kansalaisten että päättäjien tietoisuus rehevöitymisestä on hyvin eritasoista eri valtioissa. Myös kansalliset edellytykset tehdä rehevöitymisen torjuntaa tehostavia päätöksiä ja vahvistaa niiden toimeenpanoa vaihtelevat rantavaltioiden välillä. Tilannetta hankaloittaa kansainvälisoikeudellisesti sitovan Itämeren suojelusopimuksen puuttuminen.
PROBALT-tutkimushankkeen loppuraportti tarkastelee Itämeren rehevöitymisen torjunnan yhteiskunnallisia reunaehtoja niin valtiollisella, alueellisella kuin Euroopan Unionin tasolla. Näiden reunaehtojen tunnistaminen auttaa tehostamaan rehevöitymisen torjuntaa. Lisäksi raportti esittelee mahdollisuutta soveltaa ravinnepäästökauppaa keinona torjua Itämeren rehevöitymistä.
PROBALT -tutkimushanke on osa Itämeren maiden ja EU:n yhteistä BONUS -tutkimusohjelmaa, jota Suomessa rahoittaa Suomen Akatemia.
This report is based on the key findings of the PROBALT project (Improving Societal Conditions for Baltic Sea Protection), which has between 2009–2011 received funding from the European Community’s Seventh Framework Programme (FP/2007–2013) under grant agreement n° 217246 made with BONUS, the joint Baltic Sea research and development programme, and from the Academy of Finland, the Federal Ministry of Education and Research (BMBF, Germany), and the Russian Foundation for Basic Research.