Keski-Aasian pääosin autoritaarisissa maissa valta vaihtuu hyvin eri tavoin huolimatta maiden jaetusta neuvostomenneisyydestä, poliittisten järjestelmien yhtäläisyyksistä ja yhtäläisistä pyrkimyksestä oppia naapurimaiden kohtaloista.
Autoritaariset valtiot ja erityisesti ne, joita johtavat itsevaltaiset hallitsijat, ajautuvat epävakauteen, kun johtaja vaihtuu. Joskus turbulenssi kiihtyy seuraajakriisiksi, jossa eliitti kamppailee vallasta ja kansa protestoi kaduilla.
Useimmat johtajat pyrkivät siirtämään vallan asteittain ennalta määrätylle seuraajalle, joko sukulaiselle tai perheen ulkopuoliselle henkilölle. Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa itsevaltaisia johtajia on kuollut virassa, mikä on jättänyt uuden johtajan valinnan eliitin sisäisten neuvottelujen varaan.
Kiina ja Venäjä ovat vaikuttaneet suoraan ja epäsuorasti vallanvaihdoksiin Keski-Aasiassa. Moskova on osallistunut erityisesti Kirgisiassa vuonna 2020 ja Kazakstanissa vuonna 2022 tapahtuneiden kriisien hillitsemiseen.
Venäjän sota Ukrainassa on muuttanut Keski-Aasian vallanvaihdosten olosuhteita, mikä tarkoittaa, että tulevat johtajamuutokset tapahtuvat tuntemattomalla maaperällä.
