EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan viimeaikaiset muutokset näkyvät sekä unionin uudessa globaalistrategiassa että sotilaallisia suorituskykyjä koskevassa suunnittelussa. Lisäksi muutokset heijastuvat siihen, miten EU käyttää perussopimuksiin kirjattuja toimivaltuuksiaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla.
EU ei keskity turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan enää vain ulkoisiin operaatioihin, vaan huomio on siirtynyt lähemmäs unionin omia rajoja ja aluetta.
Euroopan komissio on tehnyt aloitteita Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi ja yhteisten suorituskykyjen tuottamiseksi. Aloitteet voivat yhdistää jäsenvaltioita sekä EU:ta ja NATO:a.
Yhteisten suorituskykyjen tuottamista joudutetaan aiempaa tehokkaammalla yhteisellä suunnittelulla ja koordinaatiolla. Tässä yhteydessä voidaan käyttää myös pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PESCO), joka mahdollistaa integraation syventämisen pienemmän maaryhmän kesken.
Uuden globaalistrategian toimeenpanon myötä EU:lla on vastassaan myös kysymys siitä, kuinka EU kantaa vastuun unionin suojelemisesta myös sotilaallisin keinoin.
