Ilmastotoimien läpinäkyvyys on Pariisin sopimuksen keskeinen osa. Raportointia ja raporttien kansainvälisiä arvioita pidetään välttämättöminä sille, että eri maat pysyvät ajan tasalla toistensa ilmastotoimista. Tällä pyritään edesauttamaan tavoitteiden toteutumista ja maiden välistä luottamusta. Näin edistetään myös entistä kunnianhimoisempia ilmastotoimia.
Tässä Briefing Paper -julkaisussa analysoidaan valtioiden sitoutumista YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen (UNFCCC) uusimpiin raportointivaatimuksiin. Julkaisussa osoitetaan, että maiden suoriutuminen vaihtelee yhä huomattavasti. Tutkimusta varten kerätty aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan julkaisun kirjoittajilta.
Ilmastotoimien raportointiin liittyvien kehityssuuntien ymmärtäminen on tärkeää Pariisin sopimuksen tehokkaan toimeenpanon kannalta. Sopimukseen on kirjattu uuden raportointijärjestelmän (Enhanced Transparency Framework) käyttöönotto vuoteen 2024 mennessä. Tällä lisätään velvoitteita merkittävästi etenkin kehittyvissä maissa.
Tiukentuvien avoimuusvaatimusten toteutuksessa on isoja haasteita. Esteeksi muodostuu maiden poliittinen haluttomuus raportoida kansallisista ilmastotoimistaan (tai niiden puutteesta) YK:n kaltaisille kansainvälisille instituutioille. Tästä syystä Pariisin sopimuksen toimeenpano vaatii erityistä poliittista huomiota. Myös tekniset ongelmat saattavat rajoittaa tiedonjakoa.
Julkaisu on osa Suomen Akatemian rahoittamaa TRANSCLIM-projektia.
