Turkey’s Republican People’s Party and the EU: Preconditions for EU-Turkey relations in the secular-nationalist vision

FIIA julkaisut, FIIA Working paper
12/2019
Toni Alaranta looking at the camera and smiling. He has a long brown hair and he is wearing a black polo shirt and a dark grey suit.
Toni Alaranta
Vanhempi tutkija

Turkin suurin oppositiopuolue Tasavaltalainen kansanpuolue (CHP) sai merkittävän vaalivoiton viimeisimmissä paikallisvaaleissa maaliskuussa 2019. Vallassa oleva islamilais-konservatiivinen AKP saavutti vaalivoittoja 17 vuoden ajan. Nyt CHP haastaa yhä vahvemmin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin valtaa. Puolueen sekulaaria nationalismia edustava ideologia on perinteisesti suosinut ajatusta siitä, että Turkki on moderni kansallisvaltio lähellä länsimaita, vaikka länsimaat ovat näyttäytyneet myös uhkana. CHP määrittelee itsensä sosiaalidemokraattiseksi puolueeksi ja pyrkii nykytilanteessa kokoamaan yhteen laajan demokratiaa puolustavan koalition, joka perustuu sosiaaliselle markkinataloudelle ja kansalaisten perusoikeuksien puolustamiselle.

Puolueen kova sekularismi ja turkkilainen kansallismielisyys ovat kuitenkin vaikeuttaneet sen kykyä saada kannatusta kurdien ja uskonnollisten väestöryhmien keskuudessa. Vahva nationalismi ja epäilykset länsimaiden pyrkimyksiä kohtaan ovat Turkin poliittisen kulttuurin syvärakenteita. Jos CHP haluaa olla johdonmukainen, sekulaari, kansallismielinen poliittinen ohjelma edellyttää kuitenkin ideologisen kytköksen länsimaihin. Puolueen hallitsema Turkki todennäköisesti asettaisi ulkopolitiikan keskiöön maan hyvät suhteet länsimaihin. Se voisi myös herätellä EU-neuvotteluita.

Ylös