SAAKO EU OIKEAN PRESIDENTIN?

Suomenkielinen yhteenveto Ulkopoliittisen instituutin Briefing Paperista 65:

EU:n poliittista järjestelmää pidetään yleisesti varsin omintakeisena eikä sen katsota vastaavan mitään käytössä olevista hallintajärjestelmistä. Unionin viimeaikainen kehitys korostaa kuitenkin Ranskan tai Suomen poliittisten järjestelmien edustaman puolipresidentiaalisen mallin ääriviivoja unionin järjestelmässä. Tässä mallissa yhdistyvät parlamentaarinen järjestelmä – eli kansanedustuslaitoksen luottamusta nauttiva hallitus – ja tämän järjestelmän rinnalla toimiva suhteellisen vahvoin valtaoikeuksien varustettu presidentti.

EU:n parlamentaarinen järjestelmä vahvistui Lissabonin sopimuksen myötä, kun Euroopan parlamentti sai merkittävästi lisää lainsäädäntö- ja budjettivaltaa. Parlamentilla ei edelleenkään ole täysiä parlamentarismin edellyttämiä mahdollisuuksia valvoa komissiota poliittisesti. Tämä johtuu pääasiassa siitä, ettei komissio ole puolueiden edustajista koostuva poliittinen hallitus, vaan riippumattomaksi määritelty johtoelin. Komissio on kuitenkin matkalla parlamentaarisen hallituksen suuntaan, sillä sen puheenjohtajuus kuuluu perussopimusten mukaan europarlamenttivaalit voittaneelle puolueelle. Komission puheenjohtajasta on tullut komission poliittinen takuumies.

EU:ssa presidentiaalista elintä edustaa Eurooppa-neuvosto, joka käyttää huomattavaa toimeenpanovaltaa parlamentaarisen järjestelmän rinnalla. Järjestelmän kaksi huippua toimivat pitkälti puolipresidentiaalisen järjestelmän ehdoin. Eurooppa-neuvosto johtaa unionin politiikkaa, mutta politiikkalinjaustensa toimeenpanon suhteen se on riippuvainen unionin parlamentaarisesta järjestelmästä. Yleisjohtajuutensa ohella Eurooppa-neuvoston valtaoikeudet painottuvat yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä nimitysvaltaan, eli varsin perinteisiin presidentinvallan kysymyksiin.

EU:n poliittisen järjestelmän jatkokehittämiselle näyttää olevan tarjolla kaksi suuntaa. Joko järjestelmän puolipresidentiaalisuutta eheytetään kehittämällä sen parlamentaarinen ulottuvuus täyteen mittaansa. Tämä merkitsee komission politisoimista ja täyden merkityksen antamista sen poliittista vastuunalaisuutta koskeville perussopimussäännöksille. Toinen tarjolla olevista vaihtoehdoista veisi unionijärjestelmää Yhdysvalloille tyypillisen puhtaan presidentiaalisen järjestelmän suuntaan. Siinä ei ole parlamentaarista hallitusta, vaan presidentin johtama ja hänen luottamustaan nauttiva hallitus. EU:ssa tämä merkitsisi Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä yhdeksi unionin presidentin toimeksi. Presidentti olisi siis myös komission, eli unionin hallituksen, puheenjohtaja. Euroopan parlamentti toimisi vahvana omalla tontillaan, mutta ilman hallitukseen kohdistuvaa valvontaa