EUROOPAN TULISI PYRKIÄ EUROOPPALAISTAMAAN G-20-RYHMÄN TOIMINTATAPOJA
Euroopalla ja Euroopan unionilla on ollut keskeinen rooli G-20-ryhmän kehityksessä ja päätöksenteossa. Euroopan vaikutusvalta ryhmässä ja yleisemmin globaalissa hallinnossa on kuitenkin hiipumassa.
Marraskuussa Cannesissa järjestetty G-20-huippukokous tarjosi Euroopalle mahdollisuuden vahvistaa johtajuuttaan. Nämä toiveet valuivat kuitenkin hiekkaan velkakriisin syventämien keskinäisten kiistojen vuoksi.
Jo ennen nykyistä kriisiä lisääntyvä kansainvälinen kilpailu ja Euroopan heikkenevä asema on saanut Euroopan maat kääntymään sisäänpäin. Yhteisen eurooppalaisen ulkopolitiikan rakentamisen sijaan monissa EU-maissa on ryhdytty tekemään politiikkaa uudelleen kansallisemmista lähtökohdista.
Tämä kehityskulku tekee maailmantalouden ja kansainvälisen politiikan muutoksiin sopeutumisesta sekä Euroopan aseman turvaamisesta yhä vaikeampaa. EU-maiden tulisi korostaa sitoutumistaan EU:n yhteisen ulkosuhdehallinnon rakentamiseen.
Keskeinen kysymys on, onnistuvatko Euroopan maat ”eurooppalaistamaan” G-20-ryhmän kehittämällä sen toimintatapoja monenkeskisen päätöksenteon periaatteiden mukaisiksi, vai muuttuuko EU päinvastoin enemmän G-ryhmien kaltaiseksi järjestöksi, jossa suuret valtiot dominoivat epävirallista päätöksentekoa.
Euroopan etujen mukaista olisi pyrkiä institutionalisoimaan G-20-ryhmää ja kytkeä se tiiviisti maailmantalouden ja -politiikan muodolliseen, monenkeskiseen järjestelmään.
