Georgia allekirjoittanee EU:n assosiaatiosopimuksen 27. kesäkuuta, ja maan Nato-jäsenyysnäkymiä arvioidaan Naton huippukokouksessa 4.–5. syyskuuta. Vaikka tämä aiheuttaa jännitteitä, on epätodennäköistä, että Venäjä turvautuisi koviin painostuskeinoihin Georgiaa vastaan. Tämä johtuu osittain siitä, että Venäjän keinot vaikuttaa Georgian linjaan ovat suhteellisen heikkoja.
Todennäköisempää on, että Venäjä pyrkii yhtäältä voimistamaan epäsuoria vaikutuskeinoja Georgiassa ja toisaalta vahvistamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä Georgian johdon kanssa – ainakin toistaiseksi.
Moskovan linja pysynee kovana Georgian separatistialueiden Abhasian ja Etelä-Ossetian suhteen, jotka Venäjä on tunnustanut itsenäisiksi. Venäjä jatkaa nykyisellä kurssillaan: se pyrkii yhä kasvattamaan vaikutusvaltaansa separatistialueilla ja katkaisemaan niiden nykyisinkin hyvin rajalliset käytännön yhteydet Georgiaan.
Vaikka Venäjän toimet Ukrainassa epäilemättä haittaavat ja hidastavat Venäjän ja Georgian yhteistyötä, ovat molemmat osapuolet ilmaisseet halukkuutensa jatkaa suhteiden ”normalisointia”.
Georgian länsisuuntaus jatkuu, mutta se rakentunee tulevaisuudessa yhä enemmän EU:n ympärille. Keskeiset Nato-maat eivät ole halukkaita tarjoamaan Georgialle selkeää jäsenyysperspektiiviä, ja Yhdysvaltojen ulkopolitiikan painopiste on siirtynyt kohti Aasiaa.
