UPIn tutkija Eoin Micheál McNamara väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Tarton yliopiston Johan Skytte -instituutissa 9. toukokuuta 2025. McNamaran väitöskirja ”The Risk Society’s Stabilization Failure? An Analysis of NATO and the International Security Assistance Force (ISAF) in Afghanistan” tarkastelee globaalia terrorisminvastaista sotaa ja erityisesti Naton epäonnistumista Afganistanin valtionrakennuksessa syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen.
Väitöskirjassa McNamara teoretisoi Naton turvallisuuskäsityksiä saksalaisen yhteiskuntateoreetikon Ulrich Beckin kehittämän riskiyhteiskunnan käsitteen kautta. Beck kehitti käsitteen kuvaamaan myöhäismodernin yhteiskunnan sosiaalisia piirteitä. Nämä piirteet voivat olla erityisen akuutteja, ristiriitaisia ja ongelmallisia länsimaisissa yhteiskunnissa, mikä vaikuttaa Naton kaltaisten turvallisuusorganisaatioiden toimintamahdollisuuksiin. Vakauttamispolitiikkaa analysoidaan monimutkaisena yhdistelmänä taistelutoimia, muita sotilaallisia operaatioita kuin sotatoimia (MOOTW) ja siviilirakentamista.
- Riskiyhteiskunnalle tyypillinen ”turvallisuus ensin” -ajattelu saa Nato-maiden hallitukset usein epäröimään ja toimimaan varovaisesti turvallisuuspolitiikassa. Sotilaiden ja avustusjärjestöjen suojaaminen on vahvistunut, mutta joskus suojatoimet voivat haitata vakauttamista erityisesti hauraissa maissa, McNamara kuvaa.
- Afganistanissa monet ”turvallisuus ensin” -periaatetta noudattaneet Nato-maat asettivat kansallisia rajoituksia sotilasoperaatioille, mikä vähensi joukkojen altistumista taisteluille mutta samalla heikensi ISAF-joukkojen liikkuvuutta ja kykyä toimia Talebania vastaan. Samalla siviilityöntekijöiden niin sanottu ”bunkkerointi” vaikeutti avun antamista afgaaniväestölle.
McNamara uskoo, että samanlainen ”turvallisuus ensin” -ajattelu näkyy myös siinä, miten monet länsimaat ovat epäröineet toimittaa aseita Ukrainalle Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen.
- Länsimaat haluavat jatkossakin suojautua terrorismilta ja valtioilta, jotka uhkaavat kansainvälistä sääntöihin perustuvaa järjestystä. Samalla ne kuitenkin epäröivät tarttua strategisiin mahdollisuuksiin tai tehdä tarvittavia uhrauksia turvallisuuden vahvistamiseksi. Koska nyky-yhteiskunnassa korostuu riskien välttely, demokraattisten hallitusten on vaikea välttää tällaista varovaista epäröintiä, McNamara arvioi.
McNamara pohtii politiikkasuosituksia väitöskirjansa pohjalta ja sanoo, että Nato-maat voivat parhaiten lieventää tätä ongelmaa selkeällä ja rehellisellä viestinnällä, joka selittää, miksi tietyt toimet ja uhraukset ovat välttämättömiä turvallisuusstrategian johdonmukaisuuden säilyttämiseksi. Afganistanissa tämä johdonmukaisuus puuttui ja sillä oli vahingollisia seurauksia länsimaiden vaikutusvallalle.
Väitöskirjan sähköinen versio on saatavilla Tarton yliopiston kirjaston DSpace-järjestelmässä.
UPI onnittelee saavutuksesta!
Eoin Micheál McNamara
Tutkijatohtori