Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan vuonna 2022, Nato muutti joukkojensa läsnäoloa etulinjan maissa. Eteentyönnetyn läsnäolon (engl. enhanced Forward Presence, eFP) toimintamallin tilalle tuli pataljoonasta prikaatinkokoiseksi kasvatettavat eteentyönnetyt maajoukot (engl. Forward Land Forces, FLF). FLF joukot koostuvat tällä hetkellä kahdeksasta monikansallisesta taisteluosastosta sekä prikaatin kokoisista lisäjoukoista etulinjan maissa. Vuonna 2024 liittolaiset päättivät perustaa FLF-joukot myös Suomeen.
Suomeen sijoitettujen FLF-joukkojen toiminta perustuu Naton yleiseen FLF-malliin, mutta siinä on myös eroja. Taisteluosastoa johtaa kehysvaltiona toimiva Ruotsi, ja se sijoittuu Suomen sijaan Pohjois-Ruotsiin. Liittolaisten joukot vaihtuvat Suomen alueella harjoitusten ja kehittyvän turvallisuustilanteen mukaan.
Suomen FLF-joukot mahdollistavat Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön syventämisen ja aiempaa tiiviimmän integroitumisen Natoon. Lisäksi ne vahvistavat liittokunnan puolustusasemaa koillisella etulinjalla Naton vaatimusten mukaisesti.
Venäjä on ilmoittanut vahvistavansa sotilaallista läsnäoloaan Suomen rajan läheisyydessä sen jälkeen, kun sota Ukrainassa tulee päätökseensä. Tämä voisi kannustaa Nato-liittolaisia pohtimaan, pitäisikö FLF-toimintaa Suomessa laajentaa niin, että joukkoja olisi pysyvästi Suomen alueella – sen sijaan, että niitä mobilisoitaisiin ja vahvistettaisiin pikaisesti Ruotsista ja muista osallistuvista maista.
