Naton Venäjän-vastaisesta etulinjasta on tullut strateginen jakolinja Euroopan turvallisuudessa. Etulinjan valtioiden alttius Venäjän vihamielisille toimille tekee niistä muuta liittokuntaa haavoittuvampia Venäjän provokaatioille ja suoralle sotilaalliselle voimankäytölle.
Naton uusi, laajentunut etulinja muodostuu kolmesta alueesta: Euroopan arktisesta alueesta, Itämeren alueesta ja Mustanmeren alueesta. Vaikka kullakin alueella on omat erityispiirteensä, niitä kaikkia yhdistävät uhka mahdollisesta Venäjän aggressiosta sekä riskit Ukrainan sodan heijastusvaikutuksista.
Venäjän intressit, resurssit ja tavoitteet vaihtelevat näillä alueilla. Venäjän sotilaallinen ylivoima tai aggressio yhdellä alueella vaikuttaisi silti myös muiden etulinjan valtioiden turvallisuuteen ja muuttaisi strategista asetelmaa koko etulinjalla. Vaikutukset ulottuisivat myös pelkkää etulinjaa laajemmalle alueelle.
Etulinjan valtioiden ja strategisessa selustassa sijaitsevien suojatumpien liittolaisten välinen vuorovaikutus on keskeistä Naton sisäisen dynamiikan kannalta. Selustassa sijaitsevien valtioiden tuki ja osallistuminen ovat ratkaisevia, jotta haavoittuva etulinja voidaan kääntää liittokunnan eduksi.
Naton tulisi hyödyntää nykyistä liittokunnan yhteisen puolustuksen kehittämiseen liittyvää myötätuulta ja luoda Venäjälle vaikeita strategisia dilemmoja kaikilla näillä alueilla. Liittokunnan tulisi vahvistaa koko etulinjan kattavaa “kokonaispelotetta”, joka perustuu vahvaan alueelliseen pelotteeseen ja puolustukseen.
