Ukrainassa käymästään sodasta huolimatta Venäjä on edelleen Keski-Aasian maiden keskeinen turvallisuuskumppani. Sen johtoasema alueella on kuitenkin vähitellen heikentymässä. Sen sijaan Kiina, Turkki ja muut ulkopuoliset toimijat ovat saaneet jalansijaa turvallisuusyhteistyössä Keski-Aasian alueen hallitusten määrittelemillä ehdoilla.
Venäjän asevienti Keski-Aasiaan on vähentynyt sodan aiheuttaman kotimaisen kysynnän sekä maan puolustusteollisuuteen kohdistuvien pakotteiden vuoksi. Keski-Aasian maiden hallitukset ovat reagoineet tilanteeseen hankkimalla aseita muilta kumppaneilta, jatkaen näin jo ennen vuotta 2022 alkanutta asehankintojensa monipuolistamista.
Vaikka sisäiset jännitteet rasittavat Venäjän luotsaamaa Kollektiivista turvallisuusjärjestöä (Collective Security Treaty Organization, CSTO), sen infrastruktuuri on säilynyt pitkälti ennallaan ja Venäjän sotilastukikohdat Keski-Aasiassa jatkavat toimintaansa. Keski-Aasian maat osallistuvat edelleen Venäjän järjestämään sotilaskoulutukseen ja harjoituksiin, ja Venäjä puolestaan pyrkii hyödyntämään Ukrainassa saamaansa taistelukokemusta sotilasyhteistyön vahvistamisessa.
Suomen tulisi yhdessä EU- ja Nato-kumppaniensa kanssa tukea Keski-Aasian maiden pyrkimyksiä monipuolistaa turvallisuusyhteistyötä eri tahojen kesken. Ne voivat ehdottaa konkreettisia aloitteita erityisesti turvallisuuskoulutuksen sekä inhimillisen ja ympäristöturvallisuuden aloilla. Keski-Aasian hallintojen autoritaariset otteet sekä tiiviit suhteet kiinalaisiin ja venäläisiin toimijoihin rajoittavat kuitenkin yhteistyötä.
