Kazakstan pyrkii harjoittamaan monisuuntaista ulkopolitiikkaa, mutta käytännössä sen toteutus on epätasapainoista, sillä maan suhteet Venäjään ovat vahvemmat kuin yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
Kazakstanin monisuuntaista ulkopolitiikkaa rajoittavat maan taloudellinen riippuvuus Venäjästä, Venäjän jälki-imperialistinen suhtautuminen siihen sekä sen oma autoritaarinen hallintojärjestelmä.
Kazakstanin ja Venäjän väliset taloussuhteet ovat syvenneet entisestään sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa. Paikalliset yritykset ovat hyödyntäneet Kazakstanin geotaloudellista asemaa Venäjän ja lännen välissä, ja maan eliitti pitää edelleen Venäjää sopivana kumppanina jopa talouden strategisimmilla aloilla.
Kazakstanin ulkopoliittisen tasapainottelun tulevaisuus riippuu monista maan sisäisistä, alueellisista ja kansainvälisistä kehityskuluista, joita ei tällä hetkellä voida ennustaa tarkasti eikä täysin huomioida analyysissä. Jo tästä syystä lännen on seurattava tämän keskeisen Keski-Aasian valtion tilannetta jatkuvasti ja toteutettava tarkkaan harkittua politiikkaa sen suhteen.
