Euroopan unioni (EU) käyttää yhä voimakkaampia pakotteita vastatakseen kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin ongelmiin niin unionin naapurustossa kuin kauempana. Tämä tutkimus tarjoaa kattavan analyysin EU:n pakotteiden nykytilasta ja tarkastelee eri keinoja pakotepolitiikan kehittämiseksi.
Tutkimuksen mukaan EU:n pakotepolitiikalle tuottavat ongelmia Ison-Britannian EU-ero sekä Yhdysvaltain yksipuoliset ja vaikeasti ennakoitavat pakotetoimet. Geopolitiikan korostunut rooli paljastaa lisäksi heikkouksia EU:n pakotteiden suunnittelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanojärjestelmissä.
Käynnissä olevat muutokset kansainvälisissä suhteissa tarjoavat tilaisuuden kirkastaa EU:n pakotteiden strategista luonnetta ja kehittää päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Pakotteiden onnistunut käyttö politiikan välineenä vaatii EU:lta yhtenäisyyttä ja yhteistä diplomaattista lähestymistapaa kansainvälisiin kriiseihin. Kun pakotepolitiikkaa kehitetään, on tärkeää varmistaa jäsenmaiden omistajuus EU:n pakotepolitiikassa.
Venäjän vastaisista pakotteista ja Venäjän vastatoimista tehty taloudellinen analyysi osoittaa, että niiden makroekonomiset vaikutukset EU:n ja Suomen talouteen ovat olleet melko vähäisiä. Pienille ja vientivetoisille EU-maille kuten Suomelle EU:n pakotepolitiikan terävöittäminen on merkittävää kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa.
Julkaisu on loppuraportti FIIAn ja Etlan yhteishankkeesta ”EU:n pakotepolitiikan kehitys: Poliittiset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle”. Projekti on osa valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimustoimintaa (tietokayttoon.fi).
