Ukrainan poliittinen järjestelmä on murroksessa. Sota Venäjää vastaan on rapauttanut elementtejä, jotka ovat olleet aiemmin keskeisiä; vanhassa järjestelmässä vaalit ovat olleet olennainen osa poliittista kilpailua ja merkittävin tapa ratkaista poliittisia konflikteja.
Oligarkit ovat menettäneet kriittisen asemansa Ukrainan politiikassa. Heidän vaikutuksensa mediaan ja puoluepolitiikkaan on heikentynyt huomattavasti, mikä on maan demokratian kannalta hyvin positiivinen kehityssuunta.
Samaan aikaan oligarkkien näennäisinstituutionaalisen roolin häviäminen mahdollistaa sen, että valta keskittyy presidentti Volodymyr Zelenskyille ja hänen kanslialleen. Sotatilalain voimassa ollessa maassa ei järjestetä vaaleja. Tähän sisältyy riski siitä, että uusi poliittinen järjestelmä saatetaan räätälöidä virkaatekevän presidentin tarpeisiin kansalaisten intressien kustannuksella.
Sodan pitkittyessä kasvaa yhteiskunnallinen paine kattavien uudistusten toteuttamiseksi, mukaan lukien korruption kitkemiseksi. Tämä aiheuttaa jännitteitä kansallisten johtajien ja kansalaisten välillä. Virkaa tekevä presidentti ei näennäisesti voi eikä aio sivuuttaa kansalaisten vaatimuksia, erityisesti jos Länsimaissa tuetaan niitä hanakasti ja johdonmukaisesti.
