Tutkimushankkeessa tarkastellaan Euroopan institutionaalisen arkkitehtuurin muutosta ja sen merkitystä Suomelle.
Vuonna 2022 käynnistynyt Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa sekä transatlanttiseen suhteeseen liittyvät uudet epävarmuudet ja kiihtyvä geoekonominen kilpailu ravistelevat Euroopan institutionaalista arkkitehtuuria. Turvallisuus- ja talousympäristön murrokset ovat lisänneet paineita vahvistaa Euroopan unionin toimintakykyä ja vaikuttavuutta. Samalla keskustelu EU-integraation syventämisestä, unionin laajentumisesta ja eriytyvän integraation mahdollisuuksista on noussut entistä keskeisemmäksi.
Tutkimushankkeen päätavoitteena on tuottaa Suomen EU-politiikan tueksi uutta tutkimustietoa, joka edistää Suomen kykyä osallistua vaikuttavasti ja ratkaisukeskeisesti käynnissä oleviin muutosprosesseihin EU:ssa ja Euroopassa.
Lisäksi hankkeessa
- tuotetaan tutkimustietoa globaalin ja alueellisen strategisen kilpailun vaikutuksista Eurooppaan yleisesti sekä Euroopan unioniin ja sen vallankäyttöjärjestelmään;
- analysoidaan tarpeita ja mahdollisuuksia vahvistaa EU-toimijuutta ja vaikuttavuutta muuttuvassa turvallisuus- ja talousympäristössä;
- tarkastellaan Euroopan institutionaalisen arkkitehtuurin muutosten vaikutuksia Suomeen ja pyritään tunnistamaan Suomen kannalta kriittisimmät kysymykset, riskit ja tavoitteet.
Hankkeessa kerätään tutkimusaineistoa asiantuntijahaastatteluissa, minkä lisäksi tutkimus perustuu muun muassa julkisiin asiakirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja politiikkarelevantteihin julkaisuihin. Tuotoksena julkaistaan loppuraportti ja FIIA Briefing Paper -julkaisu.
Tutkimushanketta johtaa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Hankkeeseen osallistuvat vt. ohjelmajohtaja Sinikukka Saari, johtava tutkija Tuomas Iso-Markku, vanhempi tutkija Sanna Salo, tutkija Tyyne Karjalainen ja tutkija Topi Juga. Hanke alkoi toukokuussa 2026 ja se loppuu kesäkuussa 2027.