Artikkelissa tarkastellaan Suomen vaikuttamista Euroopan unionin (EU) muuttoliikepolitiikkaan EU:n nykyisellä lainsäädäntökaudella eurooppalaistumisteorian viitekehyksessä. Tutkimus analysoi erityisesti niin sanotun kansallisen projisoinnin valossa, miten Suomi on osallistunut EU:n muuttoliikepolitiikan muotoutumiseen sekä edistänyt kansallisia tavoitteitaan EU-tasolla. Aineistona käytetään EU-muuttoliikepolitiikkaa koskevia kirjallisia dokumentteja ja kuutta kokeneen virkahenkilön asiantuntijahaastattelua eri puolilta valtioneuvostoa. Tulosten mukaan Suomi on onnistunut kansallisessa projisoinnissaan ja saanut tavoitteitaan edistettyä EU-tasolla etenkin ulkorajaturvallisuudessa ja paluupolitiikassa. Haasteina korostuvat poliittisen tason priorisointi, resurssien rajallisuus ja koordinaation puute eri hallinnonalojen välillä. Artikkelissa käsitellään myös kehitysehdotuksia Suomen EU-vaikuttamisen tehostamiseksi. Näitä ovat vahvempi kokonaisvaltainen lähestymistapa, virkahenkilöiden EU-osaamisen kehittäminen ja verkostojen laajentaminen.

Saila Heinikoski
Senior Research Fellow
You may also be interested
Hanna Ojanen
Maria Rossi
Antti Seppo
Peer-reviewed scientific articles
Kun rauhaa tehdään voiman kautta, on rauhaa ja kansainvälisiä suhteita tutkittava yhdessä ja monialaisesti
Jyrki Ruohomäki



