Kun ennenkokematon lämpöaalto ja metsäpalot, jotka päättyneenä kesänä koettelivat useiden viikkojen ajan Venäjän keskiosia, kirjattiin historiaan omana Wikipedia-artikkelinaan, odotukset Moskovan politiikan muuttumisesta vahvistuivat. Venäläispäättäjien, presidentti Medvedev ja hänen ilmastopoliittinen neuvonantajansa Alexander Bedritski mukaanluettuina, viimeaikaiset lausunnot osoittavat, että ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset tiedostetaan Moskovassa. Venäjä on aiemmin suhtautunut hyvin ristiriitaisesti ilmastonmuutokseen: näkemykset ovat vaihdelleet syvästä epäilystä koko ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kohtaan aina mahdollisten ilmaston lämpenemisen aiheuttamien maatalous-, turismi- ja taloushyötyjen ennakointiin. Ilmastonmuutos nähdään Moskovassa pikemminkin ulkopoliittisena kysymyksenä ja osana globaalia poliittista agendaa kuin maan yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen välittömästi liittyvänä tekijänä.
Helleaalto ja edeltävän talven poikkeuksellinen kylmyys osoittavat, että ilmastonmuutos aiheuttaa Venäjälle monenlaisia ongelmia riippumatta siitä onko muutos ihmislähtöinen vai ei ja onko ilmasto lämpiämässä vai kylmenemässä. Nähdään myös, että vaikka Moskova pitää ilmastonmuutosta suurelta osin kansainvälisenä kaupankäyntinä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, sen on investoitava voimakkaasti ilmastovaikutusten sopeutumismekanismeihin ja -politiikkaan kotimaassa.
Vuodesta 2008 lähtien Venäjän hallitus on ryhtynyt moniin toimiin vastatakseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, näiden joukossa ovat ilmastodoktriinin hyväksyminen ja Venäjän energiatehokkuuspolitiikan tarkistaminen. Nämä ponnistukset tuskin riittävät parantamaan Venäjän valmiutta reagoida oikea-aikaisesti ja tehokkaasti nopeisiin ilmastovaihteluihin. Sellaisenaan nämä toimet ovat pitkälti byrokraattisia, yleensä ylhäältä saneltuja eivätkä ne ota mukaan liike-elämää tai yhteiskuntaa yleensä.
Samaan aikaan Venäjän infrastruktuuri jatkaa rapistumistaan ilmastonmuutoksen tahdista riippumatta. Ongelma pahenee entisestään, mikä johtuu keskushallituksen paikallisiin ja kunnallisiin huoltopalveluihin tekemistä investointileikkauksista samaan aikaan kun se siirtää
niille vastuuta ympäristönsuojelusta.
Metsäpalot ovat hyvä esimerkki. Asiantuntijoiden mukaan tuhoisat metsäpalot olisivat olleet paljon vähemmän tuhoisia, jos turvesuot, jotka ylläpitivät tulta ja edistivät sen levittäytymistä laajalle alueelle, olisi hoidettu asianmukaisesti viime vuosina. On myös kuvaavaa että viime kesän helleaallon suurin vahinko kohdistui venäläisiin metsiin. Metsät ja niiden kyky sitoa hiilidioksidia on ollut Venäjän keskeisimpiä valtteja, joita se on käyttänyt ilmastoneuvotteluissa pönkittääkseen kansainvälistä asemaansa. Samaan aikaan uusi, vuonna 2007 hyväksytty metsälainsäädäntö sai Venäjän metsävarojen ympäristöhallinnan pysähdyksiin, ja siirsi vastuuta pois keskushallitukselta ja poisti yksityisiltä rakentajilta useita tärkeitä ympäristövaatimuksia.
Byrokraattista taktikointia enemmän Venäjä tarvitsee ajattelutavan muutosta sopeutumisessa ympäristönmuutokseen ja maan talouden modernisoinnissa. Moskovan täytyy ymmärtää, että ilmastonmuutoksen lievittäminen ja sen moniin vaikutuksiin sopeutuminen on suorassa yhteydessä modernisaation päämäärien kanssa. Tähän mennessä hallitus ei ole kiinnittänyt huomiota ympäristö- tai ilmastokatastrofeihin laatiessaan kunnianhimoisia suunnitelmia vuosikymmeniksi eteenpäin.
Venäläispäättäjien on ymmärrettävä, että luonnonvarojen arvoon on sisällytettävä hyödykkeet ja palvelut, joilla ei ole markkina-arvoa. UNDP:n raportin mukaan Venäjän luonnonvaraisten ekosysteemien tarjoamaapu maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on arvioitu noin 50 150 miljardin dollarin arvoiseksi vuodessa. Tämä on selkeästi vertailukelpoinen perinteisten metsän arvon mittareiden kuten puutavaran hinnan kanssa. Hallituksen tulisi tarttua kiinni asemaansa ja luoda uusia markkinoita ympäristöhyödykkeille ja -palveluille, mikä olisi täysin linjassa talouden monipuolistamisesta ja valtion kulujen vähentämisestä esitettyjen linjausten kanssa.
Venäjän täytyy investoida ilmastoriskien hallintaan ja sopeutumistoimiin. Vaikka ilmastonmuutos ei ole Venäjän huolista akuutein, se vaikuttaa Venäjään maan pinta-alan ja infrastruktuurin epätoivoisen tilan vuoksi. Ajattelutavan muutos on tarpeen, jotta huolehditaan siitä, että niin ilmastokatastrofien kustannukset kuin ympäristöresursseista saatavat edut on laskettu mukaan Venäjän kehitys- ja modernisaatio-ohjelmiin.
