Euroopan unioniin kohdistuu lisääntyvää painetta vahvistaa sen geopoliittista roolia. Tämän vuoksi hiljattain käynnistyneet neuvottelut unionin pitkän aikavälin talousarviosta vuosille 2028–2034 ovat poliittiselta painoarvoltaan merkittäviä.
Kuten tavallista, seuraavasta monivuotiseen rahoituskehykseen (MFF) liittyvästä neuvotteluprosessista odotetaan monimutkaista ja hidasta. Koska kaikilla jäsenmailla ja Euroopan parlamentilla on veto-oikeus, yhteiset tavoitteet jäävät usein keskenään ristiriitaisten kansallisten ja institutionaalisten etujen varjoon.
Keskeisiä kiistakysymyksiä ovat budjetin koko, uusien veroluonteisten omien varojen käyttöönotto sekä rahoituksen uudelleen kohdentaminen perinteisistä maatalous- ja koheesiomenoista uusiin strategisiin painopisteisiin. Lisäksi neuvottelupöydällä on ehdotus hallintouudistuksesta. Uudistus toisi käyttöön kansalliset menosuunnitelmat, joista neuvoteltaisiin jäsenvaltioiden ja komission välillä. Tämä on herättänyt Euroopan parlamentissa huolta päätöksenteon politisoitumisesta ja parlamentaarisen valvonnan heikkenemisestä.
Aiemmat neuvottelut antavat aihetta olettaa, että lopputuloksena on todennäköisesti jälleen kompromissi. Jos lopullinen sopu jää kuitenkin liian kauas alkuperäisen ehdotuksen tavoitteista, uusi rahoituskehys ei välttämättä pysty vastaamaan unionin tämänhetkisiin haasteisiin.
