Noin 800 000 venäläistä on lähtenyt Venäjältä sen jälkeen, kun täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa alkoi 24. helmikuuta 2022. Suurin osa Venäjältä lähteneistä on päätynyt Kazakstaniin, Georgiaan, Turkkiin ja Armeniaan.
Sodan aiheuttamaan muuttoliikkeeseen tulisi suhtautua kuten mihin tahansa muuttoliikkeeseen, olipa sitten kyse turvapaikanhakijoista, taloudellisten syiden vuoksi muuttavista ihmisistä tai toiseen kotimaahansa palaajista.
Liiallinen politisointi ja pelon lietsonta maahanmuuttajilla, mukaan lukien poliittisista syistä pakenevat ihmiset, on haitallista, sillä se ruokkii Kremlin propagandaa ja sotanarratiiveja.
Vaikka vakoilun tai sabotaasin mahdollisuus herättääkin huolta vastaanottavissa maissa, huomion tulisi kohdistua ensisijaisesti venäläisten maahanmuuton sosioekonomisiin vaikutuksiin kohdemaissa. Erityisesti entisen Neuvostoliiton alueen maille venäläiset maahanmuuttajat ovat pikemminkin yhteiskunnallinen ja taloudellinen haaste kuin poliittinen uhka.
On todennäköistä, että Venäjä yhä useammin vainoaa tai sortaa poliittisista syistä lähteneitä kansalaisiaan ulkomailla. Sen vuoksi on tärkeää, että EU omaksuu johdonmukaisen suhtautumistavan poliittisiin maahanmuuttajiin – myös niihin, jotka tulevat Venäjältä.
