Yhdysvaltojen välivaaleissa on pelissä vuoden 2024 vaalien rehellisyys ja jopa maan demokratian tulevaisuus. Valtaan saattaa nousta suuri joukko ehdokkaita, jotka kiistävät perusteettomasti vuoden 2020 vaalien tuloksen. Mikäli näin käy, vuoden 2024 presidentinvaalit ovat vaarassa ajautua umpikujaan.
Yhdysvalloissa järjestetään marraskuussa kongressin välivaalit. Niissä senaattiin, edustajainhuoneeseen tai osavaltioiden virkoihin on ehdolla satoja ehdokkaita, jotka kiistävät tai kyseenalaistavat vuoden 2020 vaalituloksen oikeellisuuden eli sen, että Donald Trump hävisi vaalit. Monet ehdokkaista pyrkivät virkoihin, joissa heillä olisi valtaa vaikuttaa kotiosavaltionsa vaaleihin tulevaisuudessa.
Nämä niin kutsutut vaalikieltäjät ovat uhka demokratialle, sillä he ovat valmiita tukemaan ja toistelemaan väitteitä vuoden 2020 vaalien vilpillisyydestä siitä huolimatta, että vilpistä ei ole minkäänlaisia todisteita ja vaalit on kerta toisensa jälkeen osoitettu rehellisiksi. Mitä useampi vaalikieltäjä tulee valituksi, sitä suurempi vaara on, että vuoden 2024 presidentinvaalit syöksevät Yhdysvaltojen demokratian ennennäkemättömään kriisiin.
Kukin osavaltio on vastuussa valtakunnallisten vaalien järjestämisestä omalla alueellaan, ja siksi osavaltiotason vallankäyttäjät ovat keskeisessä asemassa presidentinvaalien rehellisyyden portinvartijoina.
Kansalaisjärjestö States United Democracy Centerin kartoituksen mukaan vaalikieltäjiä on republikaanipuolueessa ehdolla vaalien järjestämisen kannalta keskeisiin osavaltiotason virkoihin jopa 27 osavaltiossa 50:stä.
Erityisen huolestuttava tilanne on Michiganissa ja Arizonassa, jotka ovat vuoden 2024 presidentinvaalien kannalta olennaisia vaa’ankieliosavaltioita. Niissä kaikkiin kolmeen vaalien kannalta keskeiseen virkaan on ehdolla vaalikieltäjä. Kahdessa muussa vaa’ankieliosavaltiossa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa, vaalikieltäjäehdokas kisaa yhdestä vaikutusvaltaisesta virasta.
Jos vaalikieltäjät pääsevät vastuuseen vaalien järjestämisestä, he tuskin hyväksyvät vuoden 2024 presidentinvaalien tulosta, jos republikaanien ehdokas häviää vaalit. Pahimmillaan tästä saattaa seurata umpikuja, jossa presidentinvaalien voittajaa ei onnistuta määrittelemään.
Demokratian kannalta huolestuttavaa on myös se, miten suuri joukko vaalikieltäjiä on todennäköisesti tulossa välivaaleissa valituksi Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuoneeseen. Vaaliennusteisiin ja mielipidemittausten analysointiin keskittyvä verkkosivusto FiveThirtyEight ennusti syyskuun lopulla, että ainakin 118 vaalikieltäjää olisi tulossa valituiksi 435 edustajaa käsittävään edustajainhuoneeseen.
Vuoden 2020 vaalituloksen kieltäminen kulkee yleensä käsi kädessä voimakkaiden tai jopa äärimmäisten poliittisten kantojen, kompromissien halveksumisen ja demokratian pelisääntöjen väheksymisen kanssa. Vaalikieltäjien suuri määrä edustajainhuoneessa voikin siksi vaikeuttaa lainsäädäntötyötä ja muuta kongressin toimintaa.
Tämä on erityisen suuri ongelma siksi, että puoluepoliittinen kahtiajakautuminen on jo 2010-luvulta saakka ollut Yhdysvalloissa niin jyrkkää, ettei kongressi ole juurikaan kyennyt puoluerajat ylittävään yhteistyöhön, eikä kumpikaan puolue näin ollen ole onnistunut edistämään kongressissa äänestäjiensä toivomia asioita. Tämä on syönyt yhdysvaltalaisten luottamusta valtionhallintoon ja jopa heikentänyt demokratian arvostusta.
Jos kongressin lainsäädäntötyö vaikeutuu entisestään välivaalien tuloksen seurauksena, heikkenevät myös kongressin mahdollisuudet säätää uusia vaalilakeja demokratian turvaamiseksi.
Kongressi yrittää parhaillaan selkiyttää ja muuttaa vuonna 1887 säädettyä lakia vaalituloksen hyväksymisprosessista. Tällä hetkellä vaikuttaa lupaavasti siltä, että uuden lain säätäminen onnistuu ennen kuin välivaalien jälkeinen uusi kongressi aloittaa toimintansa tammikuussa 2023. Varmaa se ei kuitenkaan vielä ole.
Nykyinen, 135-vuotias laki ei anna vaalituloksen hyväksymisprosessista niin selkeitä ja yksiselitteisiä ohjeita, että se riittäisi turvaamaan prosessin sujuvan etenemisen tilanteessa, jossa presidenttiehdokas puolueineen kiistää perusteettomasti vaalituloksen. Jos uutta lakia ei saada säädettyä ja vuoden 2024 presidenttiehdokkaista toinen kiistää perusteettomasti vastaehdokkaansa voiton, seurauksena saattaa olla jopa häviäjän nousu valtaan äänestäjien tahdon vastaisesti.
Vuoden 2022 välivaalit ovat Yhdysvaltojen demokratian tulevaisuuden kannalta tärkeät myös siksi, että puolueet tekevät niiden pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten niiden kannattaa toimia menestyäkseen myöhemmissä vaaleissa.
Viime ja tänä vuonna useissa osavaltioissa on republikaanien johdolla säädetty lakeja, jotka vaikeuttavat äänestämistä ja pyrkivät karkottamaan vaaliuurnilta nimenomaisesti demokraattipuolueen todennäköisiä äänestäjiä. Tämän vuoden vaalien äänestysprosentti, äänestäjien taustamuuttujista tehtävät analyysit ja vaalitulos kertovat paljon siitä, kuinka toimiva vaalistrategia äänestämisen vaikeuttaminen republikaaneille on.
Lisäksi marraskuussa punnitaan äänestäjien suhtautuminen epädemokraattisiin ehdokkaisiin. Mikäli äänestäjät eri puolilla maata torjuvat vaalikieltäjät voimallisesti ja antavat selkeän voiton heidän vastaehdokkailleen, republikaanipuolue joutuu miettimään uudelleen, onko Trumpin perusteettomien vaalivilppiväitteiden hiljainen hyväksyminen tai varsinkaan niiden aktiivinen toisteleminen sittenkään paras strategia.
Jos taas vaalitulos osoittaa republikaanipuolueen menestyvän epädemokraattisista asenteistaan ja toimistaan huolimatta tai jopa niiden vuoksi, se vahvistanee entisestään puolueessa vallalla olevia, demokratiaa uhkaavia taipumuksia.
