10.11.2026
Yhdysvaltojen vuoden 2026 välivaaleissa demokraatit saivat selvän vaalivoiton ja enemmistön kongressin molemmissa kamareissa. Niin demokraateilla kuin republikaaneilla on kuitenkin vaikeuksia toteuttaa äänestäjien vaatimia muutoksia, ja ihmisten kasvava pettymys politiikkaan saattaa muodostua vakavaksi uhaksi amerikkalaiselle demokratialle.
Yhdysvalloissa demokratia on vuoden 2026 välivaalien jäljitä yhä hengissä – ainakin toistaiseksi. Pelot Trumpin hallinnon sekaantumisesta vaalipäivän kulkuun eivät toteutuneet, ja äänestysprosentti kohosi poikkeuksellisen korkeaksi huolimatta Trumpin toistuvista yrityksistä horjuttaa kansalaisten luottamusta vaaleihin.
Mikä tärkeintä, vaalipäivä osoitti, että tyytymättömät kansalaiset voivat Yhdysvalloissa yhä vaihtaa vallanpitäjiä vapaissa ja reiluissa vaaleissa, vaikka Trump ja republikaanipuolue olivat toistuvasti yrittäneet muokata vaaliasetelmaa edukseen.
Demokraattipuolueen vaalivoitto oli niin selvä, että tulosta on vaikea kiistää. Vastustajiensa odotuksista poiketen Trump hyväksyi vaalituloksen julkisesti, mikä vähensi hänen puoluetovereidensa halukkuutta kyseenalaistaa tappioitaan.
Yhdysvaltojen demokratian suurin uhka ei kuitenkaan ehkä koskaan ollutkaan vuoden 2021 kongressitalon valtauksen kaltainen dramaattinen vallankaappausyritys, vaan demokratian oikeutuksen vähittäinen mureneminen tavallisten amerikkalaisten silmissä.
Ajatushautomo Pew Research Centerin kyselytutkimusten mukaan amerikkalaisten luottamus liittovaltion hallintoon on vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien pysynyt alle 30 prosentissa. Kongressiin luottavien osuus on ollut vieläkin pienempi ja vaihdellut vain 7–17 prosentin välillä.
Vaaleista toiseen amerikkalaiset äänestäjät toivovat muutosta. Kerta toisensa jälkeen he joutuvat kuitenkin pettymään, sillä vallan vaihtumisesta huolimatta elämä ei näytä muuttuvan paremmaksi.
Ehkä juuri tästä syystä 37 prosenttia amerikkalaisista suhtautui viimeisimmässä World Values Survey -tutkimuksessa myönteisesti ajatukseen vahvasta johtajasta, jonka valta ei riippuisi vaaleista.
Korkeat elinkustannukset ovat yhä ongelma
Mielipidemittauksissa talous on toistuvasti noussut äänestäjien tärkeimpien huolenaiheiden joukkoon – eikä ihme, kun otetaan huomioon, millaista tavallisten amerikkalaisten arki on. Analytiikka-alusta PYMNTS:n keräämät tiedot piirtävät karun kuvan amerikkalaisten mahdollisuuksista säästää rahaa yllättävien menojen varalle tai edes selviytyä jokapäiväisistä elinkustannuksista.
Koko 2020-luvun ajan yli puolet amerikkalaisista, usein jopa yli 60 prosenttia, on juuri ja juuri selvinnyt tuloillaan palkkapäivästä toiseen. Syksyllä 2024 ja 2026 osuus oli peräti kaksi kolmasosaa. Noin joka viidennellä tai jopa joka neljännellä on vaikeuksia selviytyä laskuista.
Vuoden 2024 vaaleissa huoli omasta taloudellisesta tilanteesta oli monelle äänestäjälle tärkeä syy äänestää Trumpia. Syksyn välivaaleissa republikaanien murskatappion merkittävin yksittäinen syy olikin todennäköisesti se, ettei Trump onnistunut lievittämään ihmisten taloudellisia huolia. Lisäksi monet Trumpin toimet, erityisesti tullit ja Iranin sota, kasvattivat tulojen ja menojen välistä kuilua entisestään.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että toimeentulonsa kanssa kamppailevia äänestäjiä odottaa jälleen uusi pettymys.
Demokraatit lupasivat vuoden 2026 kampanjassaan kohtuullistaa elinkustannuksia, mutta merkittävien muutosten aikaansaaminen on vaikeaa. Trump voi presidenttinä edelleen käyttää veto-oikeuttaan.
Vuoden 2028 presidentinvaalien lähestyessä äänestäjät ovatkin todennäköisesti edelleen tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa. Jos näin käy, kongressin enemmistöstä saattaa muodostua demokraateille rasite. Valta-asemassa heidän on vaikeampaa vakuuttaa äänestäjiä siitä, että juuri heidän puolueensa pystyy helpottamaan ihmisten toimeentuloa ja hillitsemään elinkustannuksia.
Myös MAGA-liikkeen äänestäjiä odottavat uudet pettymykset
Republikaaneissa välivaalien tulos herättää kysymyksiä puolueen tulevasta suunnasta. Vaikka Trump on aiemmin onnistunut torjumaan yritykset syrjäyttää hänet puolueen johdosta, hänen otteensa puolueesta heikkenee murskatappion jälkimainingeissa väistämättä nyt, kun hän ei voi enää asettua ehdolle presidentinvaaleissa.
Trumpin poliittisen uran lähestyvä loppu ei kuitenkaan tarkoita, että myös MAGA-liike olisi hiipumassa. Trump loi liikkeen vetoamalla äänestäjiin, jotka olivat tyytymättömiä yhteiskunnan lisääntyvään moniarvoisuuteen ja kokivat jäävänsä vaille huomiota samalla, kun eri vähemmistöryhmien yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikutusvalta kasvoi. Nämä äänestäjät muodostavat edelleen merkittävän osan republikaanipuolueen kannattajakunnasta, eikä heitä voi sivuuttaa. Myös heillä on kuitenkin syytä pettymykseen.
Trump ei ole onnistunut ”palauttamaan Amerikan suuruutta” niiden äänestäjien silmissä, joiden mielestä Yhdysvallat oli parhaimmillaan silloin, kun poliittinen valta kuului yksinomaan valkoisille kristityille heteromiehille. Jo pelkästään syksyn välivaaleissa senaattiin valittiin ensimmäistä kertaa muslimi, alkuperäiskansaan kuuluva nainen ja avoimesti homoseksuaalinen mies. Lisäksi edustajainhuone saa todennäköisesti ensimmäisen mustan puhemiehensä, ja osavaltioiden kuvernööreiksi nousevat ensimmäistä kertaa musta nainen ja alkuperäiskansaan kuuluva nainen.
Republikaanien vuoden 2028 presidenttiehdokkuutta tavoittelevalla ei ole varaa kääntää selkäänsä MAGA-liikkeen äänestäjille. Kilpailussa puolueen ehdokkuudesta ratkaisevaksi saattaakin osoittautui kyky kanavoida sitä pelkoa ja tyytymättömyyttä, jota nämä historialliset merkkipaalut ja muut aliedustettujen ryhmien edistysaskeleet ovat herättäneet.
Myös MAGA-liikkeen kannattajia painavat kuitenkin taloudelliset huolet. Siksi presidenttiehdokkaaksi mielivän on vakuutettava sekä heidät että laajempi republikaanien äänestäjäkunta talouspoliittisista taidoistaan.
MAGA-liikkeen uusi versio saattaa olla jo muotoutumassa. Sen mahdollisuus palauttaa Yhdysvallat kannattajiensa haaveiden mukaiseksi on kuitenkin vielä kyseenalaisempi kuin kummankaan puolueen kyky ratkaista ihmisten taloudellisia huolia.
Mitä tyytymättömämmiksi äänestäjät käyvät molempiin puolueisiin, sitä helpommin mahdollinen itsevaltaan pyrkivä johtaja voi saada heidät kyseenalaistamaan poliittiset ihanteensa.
Vaikka ovensuukyselyissä noin kolmannes äänestäjistä nimesi demokratian tilan tärkeimmäksi vaalikysymykseksi, olisi virhe tulkita välivaalien tulos yksiselitteiseksi autoritaarisen johtajuuden torjunnaksi. Muualla maailmassa äänestäjät ovat olleet valmiita hyväksymään itsevaltaisen hallinnon tai jopa kannattamaan sitä, jos se on tuonut heille taloudellista hyötyä.
Voidaan perustellusti olettaa, että osa äänestäjistä antoi äänensä vastalauseeksi Trumpin toimille, jotka ovat rapauttaneet Yhdysvaltojen demokratiaa, kuten hänen pyrkimykselleen kasvattaa omaa valtaansa kongressin ja oikeuslaitoksen kustannuksella. Toisille Trumpin suurin epäonnistuminen ei oletettavasti kuitenkaan ollut hänen yrityksensä keskittää valtaa itselleen, vaan se, ettei hän ole halunnut käyttää kasvanutta valtaansa ihmisten taloudellisen tilanteen parantamiseen.
Kuva: J. Scott Applewhite / AP / Lehtikuva
