Vaikka tämänvuotisten presidentinvaalien päähuomio on taloudessa ja sisäpolitiikassa, näihin kysymyksiin liittyy kamppailu Yhdysvaltojen identiteetistä ja globaalista roolista. Kamppailu maan suunnasta vaikuttaa transatlanttisten kumppanuuksien ja kytkösten kautta myös Euroopan ja Suomen asemaan.
Yhdysvalloissa on pohdittu maan kansallista identiteettiä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Käytännössä kysymys on siitä, mikä on ainoan suurvallan suhde muuhun maailmaan. Vaihtoehtoisissa näkemyksissä on korostunut eri painotuksilla neljä suhtautumista: liberaali monenvälisyys, Yhdysvaltojen johtava asema, perinteinen eristäytymispolitiikka sekä uuskonservatiivinen arvopolitiikka.
Presidentti Barack Obaman uudelleenvalinnan mahdollisuuksia heikentää häntä kohtaan tunnettu laaja pettymys. Hänen presidenttikauttaan ovat leimanneet lama, poliittisten mielipide-erojen kärjistyminen sekä päätöksenteon halvaantuminen kongressissa.
Toisaalta Obama on saanut sulkia hattuunsa vetämällä amerikkalaisjoukot Irakista ja antamalla määräyksen Osama Bin Ladeniin kuolemaan johtaneesta operaatiosta. Hän ajoi läpi myös laajamittaisen terveydenhoitouudistuksen, pelasti Yhdysvaltojen autoteollisuuden ja varmisti pankkisektorin toiminnan tukemalla pankkeja vuoden 2009 aikana. Obaman mahdollisuuksia lisää myös pätevän ja karismaattisen vastaehdokkaan puute.
