Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut tavalla, jolla on niin suoria kuin epäsuoria vaikutuksia alueen maihin. Muutos on aktivoinut mahdollisia uhkia Itämeren alueen vakaudelle, mutta uhkat eivät ole vielä kärjistyneet avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi.
Venäjä näkee olevansa länsimaiden aggression kohteena, ja käyttää tätä oikeutuksena itsevarmalle ulkopolitiikalleen sekä sotilaalliselle pullistelulleen. Itämeren alueella niin riskit kuin mahdolliset hyödyt ovat Venäjälle suurimmillaan.
Konfliktien kokonaisvaltainen luonne ja Itämeren alueen maiden moninaiset suhdeverkostot merkitsevät, että tietyn pisteen jälkeen kaikki Itämeren rantavaltiot joutuisivat vedetyksi mukaan alueella syntyvään konfliktiin.